Adrenaliinitasoni nousevat käsittämättömille leveleille, kun kuulen ihmisten suusta vähätteleviä ja perustelemattomia kommentteja Suomen naisten jääkiekkoon liittyen. Kyseiset ajattelijat eivät ole miettineet asiaa näkökulmasta, miten naurettavan alkeellisella tasolla seuratoiminta ja itse naisten kiekko brändinä on. Tästä huolimatta Suomen naisleijonat pärjäävät isoissa arvokisoissa ja taistelevat mitaleista. Väitän, että koko joukkuelajia pyöritetään meillä tilipussit miinuksella.
Muut maat arvottavat suomalaiset naispelaajat korkealle ja haluavat omiin liigoihinsa pelaamaan. Miksi me suomalaiset emme? Japani ja Kiina satsaavat tällä hetkellä isolla volyymilla naisten jääkiekkoon. Esimerkiksi Japanin alle 18-vuotiaiden joukkue voitti viime vuonna meidän oman maajoukkueemme. Japanissa toimintaan on satsattu ja sieltä on tulossa paljon hyviä pelaajia. USA:ssa ja Kanadassa naisten jääkiekko on jo aivan toisenlaisilla leveleillä, mutta näiden maiden toimista voisi imeä myös Suomeen vaikutteita, ihan vaikka jos lähtisi siitä kannustamisesta ja tukemisesta.
Joku noheva ja ikänsä lätkää seuraava toteaa nyt tietysti tähän, että tuloksellisesti ei ole kannattavaa satsata tyttöihin, koska vain harva tyttö tai nainen tulee pääsemään liigatasoa pidemmälle. Naisten Liiga kun on vain niin kutsuttua harrastetasoa. Kuinkas nuo menestyksekkään uran luoneet naiset, jotka ovat raivanneet jäitä tyhjästä, kuten Satu Huotari, Noora Räty, Saara Niemi (os.Tuominen), Annina Rajahuhta ja Minttu Tuominen? Ja tässä luettelossa on vain murto-osa maininnan arvoisista pelaajista. Urheilu on toki liiketoimintaa, jonka täytyy tuottaa, sen ymmärtävät kaikki. Kokeneemmat suomalaiset huippupelaajat ovat kuitenkin luoneet jo hyvän pohjan, jolle on potentiaalia rakentaa ja sen on todellakin kaukana harrastelusta.
Kuulinpa tuossa myös kommentin tuoreesta Helsingin IFK:n naisten edustusjoukkueesta, jonka varusteet ja kulut maksaa IFK. Eikä pelaamineenkaan maksa naisille mitään. Suurin epäkohta tässä kuviossa on kuulemma se, että 14-vuotiaat divaritason pojat pyörittelisivät Stadin Gimmoja taitojensa puolesta mennen tullen, mutta maksavat suuria summia kausimaksuista ja varusteista ihan itse. Suurien maksujen vuoksi moni lahjakas poika joutuu jättämään harrastuksen väliin ja kuitenkin samaan aikaan tuetaan naisia, jotta he pääsisivät vähän pelailemaan. Näinhän se on, että aina joku kärsii tai joutuu altavastaajaksi. Mutta eikö sitten tytöillä ja naisilla ole oikeutta rakentaa seuran avustuksella toimintaansa? Useimmiten menestystarinat alkavat sillä, että joku tai jokin auttaa alkuun. Mitä jos naisten jääkiekko menestyisikin ja tuottaisikin niin, että se tukisi tulevaisuudessa vaikka oman seuran kiekkokouluja vähävaraisille perheille? Yleisin ajatus kuitenkin taitaa olla se, että tyttöjen ja naisten olisi parempi keskittyä esittävämpiin lajeihin ja jättää lätkä tosi äijille.
IFK on seurana toiminut esimerkillisesti tukiessaan edustusjoukkuettaan ja ymmärrettävästi vain harvalla seuralla on taloudellisesti rahkeita tällaisiin toimiin tällä hetkellä. IFK uskoo naisten jääkiekkoon, miksei me muutkin. Onneksi viitteitä tähän suuntaan löytyy myös muista seuroista. TPS on panostanut ja tukenut omaa naisten edustusjoukkuettaan ja se on tuottanut tulosta. Optimistina uskon, että tämä on alku ja tulevaisuudessa näemme kuinka paska muuttuu timantiksi.
Toimittaja: Anna Nylund
Artikkelikuva: Liisa Hietanen