Yksi kaikkien aikojen suomalaisista naisurheilijoista Kaisa Mäkäräinen loi 2010-luvulla menestyksellään Suomeen ampumahiihtobuumin. Maaliskuussa 2020 uransa päättänyt Mäkäräinen ei ole enään keräämässä katsojia television ääreen suorituksillaan ja hänen jättämänsä saappaat ovat ainakin toistaiseksi ampumahiihtomaajoukkueessa täyttämättä. Miten käy Suomessa ampumahiihdon 2020-luvulla?
2010-luvun yksi suosituimmista urheilijoista Kaisa Mäkäräinen lopetti harmillisesti uransa maaliskuussa 2020. Paljon menestyksensä lisäksi kritiikkiä urallaan saanut Mäkäräinen loi ampumahiihdosta yhden 2010-luvun katsotuimmista urheilulajeista. Kuusinkertainen MM-mitalisti ja kolminkertainen maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja myi yksin Suomessa järjestettävät Kontiolahden maailmancupin kisaviikonloput loppuun. Nyt eletään tyhjiössä aikaa jälkeen Mäkäräisen ja Suomen Ampumahiihtoliitolla onkin kovasti töitä edessä, jotta Mäkäräisen hienoon menestykseen saataisiin jonkinlaista jatkumoa.
Ampumahiihdon tämän hetkinen tila Suomessa on verrattavissa muutamaan muuhun lajiin, jotka ovat pudonneet pois niin sanotuista mediaseksikkäistä lajeista. 2010-luvun lopulla pois pudonneita lajeja ovat olleet keihäänheitto ja mäkihyppy. Takavuosina näistä lajeista on tullut mitaleja, mutta nykyään lajien keulakuvien puuttuessa näitä lajeja ei juurikaan näytetä edes Urheiluruudussa. Koko kansan tunnettujen Tero Pitkämäen ja Janne Ahosen lopetettua ovat lajit valuneet pois entisajan suosiosta uusien nousukkaiden urheilijoiden puuttuessa. Esimerkiksi miesten hiihto on ottanut suosiossa huikean askeleen eteenpäin, kun Iivo Niskanen nousi lajin keulakuvaksi. Suomalaiset ovat vaativaa urheilukansaa ja lajien suosio määräytyy pitkälti menestyksen mukaan.
Ampumahiihdon tilaa ei ehkä Suomessa oltu havaittu Mäkäräisen menestyksen takana. Uudet nousukkaat urheilijat ovat olleet lajissa vähissä. Naisten maajoukkueen puolelta kokenut Mari Eder on ainut, joka pystyy hyvänä päivänä tunkeutumaan kymmenen parhaan joukkoon. Kun näitä hyviä päiviä tulee vielä erittäin harvoin niin on vaikeaa nähdä, että hänestä olisi ottamaan Mäkäräisen roolia keulakuvanaisena. Miesten puolella suomalainen ampumahiihto on rypenyt jo pitkään ja Paavo Puurusen lopettamisen jälkeen vuodesta 2006 eteenpäin menestyksestä ei ole ollut tietoakaan. Ainoa valopilkku lähivuosina miesten puolella on ollut 24-vuotias Tero Seppälä, jota on kuitenkin tähän mennessä vaivannut epätasaisuus. Maailmancupin avausviikonloppuna Kontiolahdella yllättäjänä toimi Tuomas Harjula, joka sijoittui neljänneksitoista normaalimatkalla. Kaiken kaikkiaan ampumahiihtojoukkue on täynnä kysymysmerkkejä, eikä ole takuuta siitä, että menestyksestä saataisiin nauttia lähitulevaisuudessa.
Ylellä on ampumahiihdon maailmancupin televisiointioikeudet ja Kontiolahden kilpailut olivatkin viikolla 49 Yle TV2:n katsotuimmat televisio-ohjelmat heti Tuntemattoman sotilaan jälkeen. Tuote Ylellä on kunnossa, kun Mäkäräinen liittyi uransa lopetettuaan Ylen ampumahiihtoasiantuntijaksi. Ampumahiihto on todella viihdyttävä laji seurata ja Mäkäräisen työ suomalaisen ampumahiihdon eteen näkyy edelleen katsojaluvuissa. Lajin viihdyttävyys kantaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta miten käy katsojaluvuille kun menestystä ei enään tule. Entä miten käy ampumahiihdon harrastajamäärien, kun keulakuva puuttuu. On toivottavaa, että saavutettu suosio kantaisi lajia vielä pitkään tulevaisuudessa. Olisi iso sääli, jos Mäkäräisen johdolla saavutettu lajin hyvä asema menetettäisiin jatkuvuuden puuttuessa. Suomalaisten vanhojen menestystä tuoneiden urheilulajien hautausmaalla on tilaa mäkihypyn ja keihäänheiton vieressä. Lähivuodet näyttävät sen kuuluuko ampumahiihdolle varata oma paikka näiden vierestä.
Henri Niemelä
henri.niemela18@gmail.com