Suomi tunnetaan yhtenä maailman onnellisimmista maista, silti itsemurhatilastot ovat pitkään olleet maailmanlaajuisesti korkeat ja masennus on yksi yleisimmistä syistä sairaseläkkeeseen. Masennuksesta on salakavalasti tullut kansantauti.
Mielenterveysongelmista kärsivät (kärsivä tuntuu toisaalta väärältä termiltä, sillä jokainen kokee tilanteensa erinä ja itse pidän jokaista, joka tämän asian kanssa elää taistelijana. Älkää siis tarttuko sanavalintaani) ovat usein vaienneet ja on aiheena tabu.
Vuosien mittaan asia on uskallettu ottaa myös valtamediassa ja rohkeat ihmiset ovat kertoneet kokemuksiaan: minkälaista on elää masennuksen tai ahdistuksen kanssa sekä upeita selviytymistarinoita itsemurhan partaalta. Silti yksi osa-alue mikä on jäänyt edelleen varjoon (muita väheksymättä) on huippu-urheilijoiden mielenterveys.
Kuva: Antti Patrikainen & Kimi Kanervo
Yle Urheilun tänä vuonna järjestämä kysely antoi karua kuvaa urheilun ammattilaisten mielenterveydestä. Vastaajiksi valittiin Suomea 2010-luvulla olympialaisissa edustaneet yksilö- ja joukkueurheilijat. 111 vastaajasta reilusti yli puolet olivat edelleen aktiivisia. Kaikista vastaajista 67,3% on kärsinyt uransa aikana mielenterveydellisistä ongelmista tai häiriöistä.
Naisissa lukema oli suurempi, sillä neljä viidestä oli vastannut kokeneensa, kun miehissä luku oli noin puolet. Urheilijoiden kertomiin oireisiin kuului esimerkiksi ahdistus, uupumus tai loppuunpalaminen, masennus ja itsetuhoiset ajatukset. Kyselyssä selvitettiin, mitkä asiat olivat vaikuttaneet urheilijoihin: esiin nostettiin epäonnistumiset kilpailuissa ja loukkaantumiset sekä sairastumiset.
Mielenterveydelliset ongelmat ja häiriöt ovat siis erittäin läsnä suomalaisessa ammattitason urheilussa. Silti niistä ollaan vaiettu pitkään. Viime aikoina aiheen parissa ollaan otettu edistysaskelia ja huippu-urheilijat ovat kertoneet avoimesti mielenterveysongelmistaan.
Tampereen Ilveksessä jääkiekkoa pelaava Taavi Vartiainen kertoi lokakuussa sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jonka takia joutui sairauslomalle. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ihminen kärsii vaihtelevasti mania- ja masennusjaksosta: masennusjakso ei eroa juurikaan normaalista masennuksesta muuta kuin mahdollisesti lyhytkestoisuudella, kun maniajaksossa henkiön mieliala kohoaa kuitenkin nopeasti normaalista poikkeavasti.
Vartiaisen tapauksessa puhuttiin kuitenkin sekamuotoisesta jaksosta. Tässä kohtaan puhutaan ahdistavasta ja kaaoottisesta kokemuksesta. Varsinkin maniavaiheessa ihminen saattaa kärsiä ärtymyksestä ja varsinkin lisänä sekamuotoiseen jaksoon se nostaa itsemurhariskiä 30-50%.
Pelicans-kasvatti kertoi lehdistölle rohkeasti taipaleestaan kaksisuuntaisen kanssa. Haastattelun tärkeänä sanomana oli Vartiaisen sanat siitä, kuinka ei ole mielen heikkoutta hakea apua. Varsinkin nuorille, jotka ongelmien kanssa kärsivät tämä on tärkeä muistutus siitä, että he eivät ole yksin ja asioista ei tarvitse vaieta.
Samoihin aikoihin myös nykyisin Vaasan Sportissa pelaava Jonne Virtanen kertoi julkisuuteen rohkeasti alkoholiongelmastaan ja kuinka oli ollut katkaisuhoidossa. Suoranaisesti alkoholismi ei ole mielenterveysongelma, mutta voi aiheuttaa niitä, esimerkiksi masennusta tai ahdistusta. Siitä myös kärsii noin seitsemän prosenttia suomalaisista.
Antamassaan haastattelussa Virtanen avautui rohkeasti kuinka kärsi ammattilaisuransa aikana alkoholismista ja sen vaikutuksista, myös perhe-elämässä. Virtanen kertoi haluavansa puhua sairaudestaan avoimesti, jotta voisi rohkaista ihmisiä, jotka painivat asian kanssa hakemaan apua. Jälleen kerran tärkeä muistutus.
Kuva: Klio Georgalas
Varsinkin junioripelaajia varten näistä on tärkeä puhua, jotta avun hakemisen kynnys laskisi. On hyvä näyttää, kuinka mielenterveyden ongelmista ja häiriöistä voidaan puhua avoimesti, eikä tarvitse hävetä.
Urheilussa nuorten suorituspaineet ja stressi voi nousta hyvinkin korkeaksi sekä isot lopukkaantumiset voivat olla syinä mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin. Heidän on siis hyvä tietää, etteivät paini asioiden kanssa yksin ja apua on saatavilla. Eikä avun hakemista tarvitse hävetä.
Nuorille urheilijoille esikuvat omassa lajissa ovat tärkeitä ja on voimaannuttavaa huomata, kuinka omat idolit painivat samojen ongelmien kanssa, kuin he itse. Mielenterveys ei ole asia, jota tulisi hävetä. Ei junioritasolla kuin ammattilaisten osalta.
Joulun kunniaksi haluan muistuttaa Mieli Ry:n työstä lasten ja nuorten mielenterveyden puolesta. Jos joulun hyväntekeväisyyskohde puuttuu niin tässä on potenttiaalinen vaihtoehto (https://mieli.fi/fi/aika-tehda-ihmeita).
Teksti: Sini Vanhala, 20urh.sini.vanhala@icloud.com