Keväällä 2018 Winnipeg Jets oli kolmen voiton päässä Stanley Cupin finaaleista. Nyt alkavalla kaudella 2019-20 tilanne ei vaikuta yhtä hyvältä. Mitä oikein on tapahtunut?
Aika tarkalleen vuosi sitten moni media nosti Winnipegin suurimmaksi Stanley Cupin voittajasuosikiksi, ja miksei nostaisi, sillä löytyihän tuosta joukkueesta laatua. Kyseinen joukkue oli kuitenkin ollut lähellä finaaleita jo aikaisemmalla kaudella. Nuorehko joukkue myös kyseessä eli pystyi olettamaan, että mahdollisesti kehitystäkin tapahtuisi. Kausi 2018-19 päättyi kuitenkin Winnipegin osalta karmaisevaan pettymykseen kun he tippuivat jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella tulevalle mestarille St Louis Bluesille. Kausi oli täynnä hankaluuksia joukkueelle: milloin ei Connor Hellebuyckilla kiekko tarttunut, eikä suomalaistykki Patrik Laine saanut maaleja riittävästi aikaan.
Kesällä 2019 joukkue kauppasi huhujen mukaan pitkään jo pois halunneen puolustaja Jacob Trouban New York Rangersiin. Joukkueen puolustusosasto kaventui myös Ben Chiarotin sekä Tyler Myersin lähdettyä vapaiden markkinoiden kautta muualle.Joukkueeseen saapui puolestaan puolustajat Anthony Bitetto sekä Neal Pionk jotka eivät missään nimessä täysin korvaa jo lähteneitä pakkeja. Winnipeg sai vielä kauden alla kammottavia uutisia, että heidän yksi kärkipuolustajistaan Dustin Byfuglien harkitsee uransa päättämistä. Joukkueen nuoret huippuhyökkääjät Patrik Laine sekä Kyle Connor ovat myös ilman sopimusta noin viikko ennen kauden alkua.
Winnipegin ympärillä leijuu tällä hetkellä paljon kysymysmerkkejä varsinkin puolustuspäässä. Byfuglienin lopettaessa joukkueen pakisto olisi hädintuskin pudotuspelitasoa mestaruustaistelusta puhumattakaan. Tällöin nuoret puolustajat kuten Sami Niku ja mahdollisesti jopa Ville Heinola joutuisivat mahdollisesti liian suureen rooliin.Tietysti on mahdollista että Byfuglien jatkaa vielä, mutta hänen lopettaessa Winnipegin täytyisi hankkia laadukas puolustaja jostain. Yhtenä vaihtoehtona olisi kaupata toinen joukkueen RFA-pelaajista Laine tai Connor puolustajaan. Joukkueen hyökkäyksessä nimittäin riittää kuitenkin tarpeeksi laatua.
Byfuglienin jatkaessa ja Laineen sekä Connorin tehdessä sopimukset on joukkueessa kuitenkin edelleen potentiaalia pitkälle, muttei se silti lähtökohtaisesti ole niin varma menestyjä kuten vuosi sitten.