Tänä vuonna jääkiekon MM-kisat peruttiin maailmalla vallitsevan koronaviruspandemian takia ja kisojen peruminen kokonaan on harvinaista: viimeksi näin on tapahtunut 2. maailmansodan aikana (pois lukien olympiavuodet, jolloin kisoja ei pelattu).

Nyt eletään kuitenkin historiallisia aikoja, sillä myös ensi vuoden kisat aiheuttavat paljon kysymyksiä ja huolta. Ainoana huolenaiheena ei ole koronapandemian jatkuminen vaan toisen kisaisäntänä toimivan maan, Valko-Venäjän, vallitseva tilanne.

Tilannetta on seurattu jo uutismedian välityksellä useampia kuukausia, eikä väkivaltaiseksi yltyneet mielenosoitukset ole ainakaan vielä näyttänyt pysähtyvän. Painosanalla väkivaltaiset mielenosoitukset, tilastot kertovat karua totuutta: kuusi protestoijaa on kuollut, yli 500 loukkaantunut ja kymmeniä kateissa.

Mielenosoitukset ovat painottuneet pääkaupunkiin Minskiin, siihen samaiseen kaupunkiin, jossa pitäisi pelata toukokuussa jääkiekon MM-kisojen A-lohkon alkusarjan ottelut. 

Tilanne on noteerattu myös järjestäjien taholta, mutta tilanteeseen ei näillä tiedoilla olla tekemässä muutosta. Valko-Venäjä on edelleen järjestämässä kisoja, vaikka myös Latvia, toinen kisaisäntämaa, on ilmoittanut olevan mahdotonta järjestää kisoja yhdessä Valko-Venäjän kanssa.

Latvia on tehnyt tilanteessa täysin oikean ratkaisun ja myös meidän, kannattajien sekä kisoja seuraavien, tulee antaa tähän täysi tuki. Tarvittaessa myös äänestää jaloilla. 

Jos Valko-Venäjän tilanne pysyy samana ja Kansainvälinen Jääkiekkoliitto päättää, että maa pysyy järjestäjänä, en näe mahdollisuutta kisojen järjestämiseen. 

Näin räikeästi ei voida tukea maata, joka polkee kansalaisten ihmisoikeuksia noin väkivaltaisesti alas. Vaikka urheilua ei pitäisi sekoittaa politiikkaan niin nyt on aika katsoa isompaa kuvaa.

Vaikka monille on päivän selvää, että tällaista hiljaista hyväksymistä ei voida antaa Aljaksandr Lukashenkon, “Euroopan viimeisen diktaattorin”, teoille niin valitettavasti joukosta löytyy myös heitä jotka katsovat tilannetta läpi sormien.

Näitä esimerkkejä löytyy myös täältä koto-Suomesta, meidän kiekkoasiantuntijoista. Esimerkiksi Tami Tamminen nosti esiin, kuinka Valko-Venäjä on yksi luonnollisimpia maita järjestää jääkiekon MM-kisat ja kuinka ”veli-Lukashenko” on kiekkomiehiä. Unohtamatta sitä, että meidän pitää ymmärtää, kuinka jossain maailman kolkassa voi olla diktaattori, mutta hän voi olla myös kova kiekkomies.

Toki, Tamminen on niitä ihmisiä, joiden kommentit kannattaisi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Saa tälläiset kommentit silti kasvoilleni hämmentyneen ja epäuskoisen ilmeen, eihän vuonna 2020 voida näin avoimesti tukea diktatuuria.

On jopa noloa antaa medialle tälläisiä kommentteja, kun samaan aikaan ihmiset ovat hädän keskellä diktaattorin ja poliisiväkivallan armoilla.

Tamminen ei ole kuitenkaan yksin näiden puoltavien kommenttien kanssa, valitettavasti. Myös Esa ”Tiki” Tikkanen ja Kalervo Kummola ovat antaneet medialle hyvinkin kyseenalaisia lausuntoja Lukashenkoon liittyen, kuinka hän on kova kundi ja pitää maastaan huolta, vaikka onkin ”niin sanottu diktaattori”.

Jo historiassa on nähty monia esimerkkejä diktatuurista. Osaatko nimetä esimerkkejä, joissa diktatuuri on ollut hyvästä? Minä en.

Pidän älyttömänä ja myös nolona laukoa tälläisiä puoltavia kommentteja kaiken kansan kuulolle. Siinä missä meidän pitäisi tukea kansaa, joka taistelee diktatuuria vastaan ja olla viemättä kisoja tälläiseen maahan, niin kiekkoherrat puolustelevat Lukashenkoa.

Jos kuitenkin MM-kisoja lähdetään kaiken tämän jälkeen viemään Valko-Venäjälle niin silloin meidän kannattajian pitäisi tuoda esiin mielipiteemme ja tukemme kansalaisille. Emme voi hiljaa hyväksyä tälläisiä tekoja.

teksti: Sini Vanhala., 20urh.sini.vanhala@heoedu.fi