Suomen naisten jalkapallomaajoukkue valmistautuu parhaillaan sekä meneillään oleviin MM-karsintoihin että Englannissa heinäkuussa järjestettävään EM-lopputurnaukseen. Joukkueessa on tulevina vuosina odotettavissa nuorennusleikkaus, kun monen Helmarien vakiokasvon maajoukkuetaival on loppusuoralla.
Teksti: Tatu Haglund
Linda Sällström siirtyi syksyllä takaisin Vitssjö GIK:n riveihin. Kuva: helmaritfi/Instagram
Suomi löytyy MM-karsintojen A-lohkon kolmannelta sijalta, pisteen päässä toisena olevasta Irlannista. Lohkon kärjessä majailee Ruotsi, joka on kuronut eroa kilpailijoihinsa nähden jo kahdeksan pistettä ja on vahvasti matkalla suoraan vuoden 2023 MM-kisoihin. Lohkojen kakkoset selviytyvät jatkokarsintoihin, joihin Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä.
Suomen valmennusryhmään kuuluva Rosa Lappi-Seppälä avasi Floppitaululle tuntemuksiaan tulevasta.
Mitkä ovat joukkueen realistiset tavoitteet MM-karsinnoissa?
“Oman näkemykseni mukaan MM-jatkokarsintapaikka on hyvinkin realistinen. Vierasottelut Slovakiaa ja Irlantia vastaan tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa. Toki Georgiaa vastaan ei saa rämpiä ja marraskuinen ottelu todisti, että meillä on myös mahdollisuuksia ryövätä pisteitä Ruotsilta. Karsinnat ovat vielä hyvin avoinna ja meillä on paljon omissa käsissä.”
Entä EM-kisoissa?
“Mitä tulee EM-kisoihin, valmistautuminen on alkanut jo hyvän aikaa sitten taustojen ja järjestelyjen osalta. Pelaajia pyritään auttamaan hyvin paljon eri ominaisuuksien kehittämisen osalta ja siinä, että heillä olisi mahdollisimman hyvä arki. Ajatuksien pitää kuitenkin olla enemmän tässä hetkessä, pelaajien nykyisissä seurajoukkuepeleissä ja tulevissa maaotteluissa.”
“Reilussa puolessa vuodessa ehtii tapahtua paljon asioita, joten vielä ei ole aika julistaa virallisia tulostavoitteita. Selvää on se, että tavoitteena ei ole vain pärjätä, vaan myös menestyä. Meillä on äärimmäisen kova alkulohko, joten jatkoon pääsy vaatii nappisuoritusta.”
Mitä asioita pidät Suomen vahvuuksina?
“Suomen vahvuus on ehdottomasti kollektiivisuus, joukkueelle pelaaminen, kurinalainen puolustaminen ja hyvät tilanteenvaihdot.”
Mitä asioita pidät Suomen heikkouksina?
“Pelaajamateriaalin kapeus on jonkinasteinen heikkous verrattuna Euroopan huippuihin. Meillä on kyllä paljon hyviä yksilöitä, mutta erilaisia pelaajatyyppejä, erilaisilla vahvuuksilla ja erityyppisiin rooleihin ei aina ole liikaa tarjolla. Myös fyysisellä tasolla meillä on vielä varaa kehittyä.”
Moni avainpelaaja pelannee viimeisiä vuosiaan maajoukkueessa. Millaisena näet Helmarien tulevaisuuden?
“Kieltämättä maajoukkueen ikärakenne ei ole täysin ideaali. On aivan mahtavaa, että moni kokenut pelaaja on jatkanut uraansa pitkään. Ilman näitä pelaajia en usko, että nykyinen menestys olisi ihan tällä tasolla.”
“Odotan innolla uusia nuoria nousevan lähivuosina merkittäviin sarjoihin isoon rooliin ja tätä kautta maajoukkueeseen. Mitään taikatemppuja ei kuitenkaan ole, ja monen nuoren kohdalla vaaditaan kärsivällisyyttä. Pidän Saksaa hyvänä esimerkkinä. Siellä on ollut viime vuodet sukupolven muutoksen takia hieman hiljaisempaa, mutta uskon heidän nousevan lähivuosina takaisin ihan terävimpään kärkeen.”
“Tietenkin olisi optimaalista, että meillä Suomessa olisi tasaisesti huippupelaajia joka ikäluokasta, mutta jos Saksan kokoisellakaan maalla muutos ei ole ollut ihan kivuton, on ymmärrettävä, että myös meillä vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Paljon valonpilkahduksia näkyy jo nuorten maajoukkueissa, joten olen luottavainen tulevaisuuden suhteen.”
