Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä muistuttaa lukemisen kulttuurin tärkeydestä

Lokakuun kymmenes päivä vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Suomessa kuitenkin ollaan huolissaan nykyisestä kirjallisuuden kulutuksesta, etenkin nuorten keskuudessa.

Teksti: Selma Savolainen, Kuvat: Leevi Snellman

Aleksis Kivi tunnetaan suomalaisen kirjallisen identiteetin raamien kehittäjänä ja laajemman kansallisidentiteetin pioneerina. Hän työskenteli suomalaisen tekstin puolesta aikana, jona ruotsinkielisyys vallitsi Suomen kirjallisuutta, että koulutusta, ja silloin kun suomen kieli oli rahvaston kieltä. Kiven Seitsemää Veljestä on opetettu suomalaisille vuosikymmeniä, ja Mauri Kunnas on Koiramäen tarinoiden muodossa tehnyt tarinasta lapsille lähestyttävän.

Mediassa nykypäivänä pinnalla on keskustelu fyysisten kirjojen lukemisen vähentymisestä. Huolissaan ollaan erityisesti lapsista ja nuorista, joiden mielenkiinto siirtyy nopeatahtiseen audiovisuaaliseen sisältöön kirjojen sijasta. Sen seurauksia ovat heikentynyt keskittymiskyky, suppea sanavarasto, sekä huoli suomalaisen kirjallisuuden elinvoimaisuudesta.

Kunnaksen Seitsemästä Koiraveljestä julkaistiin 21 vuotta sitten, joten kirjaa lukeneet lapset ovat nyt aikuisia. Vaikka vastaavaa kirjallisuutta olisi tarjolla runsain määrin, voi sillä olla ongelmia taistella videoita ja ääniraitoja vastaan. 

Kallion kirjasto järjestää kääntäjäklassikot-tapahtuman klo 18 tiistaina 10.10 suomalaisen kirjallisuuden päivänä.

Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole syyllinen kaikkeen, vaan vanhempien esimerkillä on suuri vaikutus lasten lukemiseen. Kansainvälisen lasten lukutaitotutkimuksen mukaan monet suomalaisvanhemmat näyttävät lukemisen innolle haitallista esimerkkiä, sillä he eivät itsekään lue kirjoja.

Yleisen kirjallisuuden kulutuksen vähentymisen lisäksi, suomalaisen kirjallisuuden määrä arveluttaa. Kallion kirjaston työntekijät Outi Rantanen ja Helena Hakkarainen kertoivat näkemyksistään suomalaisen kirjallisuuden tiimoilta sekä heidän suomalaiset kirjallisuusvinkkinsä Aleksis Kiven päivän kunniaksi.

Kuinka paljon suomalaiset lukevat?

Outi Rantanen: “Mututuntumalla voin sanoa, että suomalaista kirjallisuutta kyllä lainataan ja luetaan paljon, sillä se kuitenkin kertoo meistä, nykyajasta ja siitä ympäristöstä missä me eletään.”

Helena Hakkarainen: “Pitkäaikaisesti suositut ja kysytyt kirjat ja kirjailijat ovat suomalaisia. En usko että käännöskirjallisuus dominoisi kirjallisuuden kenttää.”

Outi Rantanen (vas) ja Helena Hakkarainen näkevät työssään sen, kuinka varaukset kasaantuvat tietyille, julkisuudessa näkyville kirjoille.

Mitä suomalaista kirjailijaa/kirjaa suosittelisitte?

Outi Rantanen: “Silja Liukkosen Vippi-ihmisiä kertoo nuoresta naisesta, joka liikkuu Helsingin Kallion ympäristössä ja käy läpi vaikeita asioita, kuten huumeongelmaa ja hankalia ihmissuhteita. Ihaninta kirjassa on, että se päättyy hyvin. Kirja on kirjoitettu hienolla, elävällä kielellä, siksi suosittelisin sitä.”

Helena Hakkarainen: “Sami Tissarin Krysa kertoo siitä, kuinka tekoäly riistäytyy täysin käsistä. Mielettömän hirtehinen ja hauska kirja, jossa tekoäly pitää kokouksia itsensä kanssa. Teoksen päähenkilö päätyy metsämökkiin kertomaan, miten tähän päädyttiin erikoisten sattumien kautta.”

Onko teillä toiveita tai huolia suomalaisen kirjallisuuden nykyhetkeen liittyen?

Helena Hakkarainen: “Kotimaisen lasten ja nuorten kirjallisuuden näkyvyys on semmoinen ikuisuuskysymys. Kulttuurijournalismi sen ympärillä on aika ohutta. Varsinkin aikuisille välittyvä tieto siitä, mitä lapsille kirjoitetaan, on kovin vähäistä.”

Outi Rantanen: “Totta, yleensä vain kaupalliset menestyjät, jotka nousevat kovin pintaan, näkyvät vanhemmille.”

Helena Hakkarainen: “Niin, se mistä lehdissä kirjoitetaan näkyy meillä varauksien määrissä, ja varausjonot ovat hyvinkin pitkiä tietyille teoksille.”

Outi Rantanen: “Kuitenkin hyvä asia on se, että kaikki lapset koulun kautta pääsevät tekemisiin kirjaston ja kirjojen kautta. Ja kyllä kaikki lapset innostuvat kirjoista, kun he pääsevät niistä kuulemaan.”

 

Lähteet: Saara Oranen. 5 Faktaa lasten Ja nuorten lukemisesta, Mauri Kunnas, Tarja Kunnas: Seitsemän Koiraveljestä , Sihvo, Hannes. Etusivu