Norjan kuningas on kuollut – jäähyväiset rakastetulle isoisälle | HEO / journalismiopintojen harjoitustoimitus

Kuningas Harald V oli hyvin pidetty hallitsija, vaikka monarkian suosio on laskenut Norjassa. Hänet tunnettiin liberaalina, suvaitsevana ja koko kansaa yhdistävänä johtajana. Häntä kutsuttiinkin usein koko kansan kuninkaaksi ja kaikkien isoisäksi.

Kuningas Harald V syntyi 21. helmikuuta 1937. Haraldin syntyessä hän oli ensimmäinen Prinssi 567 vuoteen, joka oli syntynyt Norjassa. Kuninkaan lapsuudesta suuri osa kului maanpaossa, sillä natsi-saksa miehitti Norjan huhtikuussa 1940. Sodan ajaksi Haraldin vanhemmat Olavi V ja Ruotsin prinsessa Märtha lähettivät hänet Washingtoniin presidentti Rooseveltin kutsusta. Haraldilla oli kaksi sisarusta, prinsessat Astrid ja Ragnhild.

Kasvu kuninkaaksi

Kuningas suoritti lukio-opintonsa Oslossa ja kirjoitti yliopiston pääsykokeet fysiikan painotuksella. Toisen asteen opintojen jälkeen hän kuitenkin aloitti armeijauransa.

Asepalveluksensa jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Oxford yliopiston Balliol opistoon vuonna 1960. Siellä hän opiskeli valtiotieteitä, historiaa sekä taloustieteitä vuoteen 1962 asti. Hänet valittiin Oxfordin kunniajäseneksi vuonna 1983.

Kuningas Harald V nousi kruununprinssiksi 21. syyskuuta 1957, kun hänen isänsä Kuningas Olav V (1903-1991) nousi kuninkaaksi.

Kruununprinssinä hän osallistui valtioneuvoston kokouksiin, toimi kuninkaan sijaishallitsijana, sekä suoritti useita ulkomaanvierailuja Norjaa edustaen.

Nuori kuningas kuvattuna Oslossa vuonna 1952. Kuva Norjan kansalliskirjaston kuva-arkistosta. CC0

Todellinen Urheilumies

Kuningas Harald V oli suuri urheilun harrastaja ja tukija, mutta onnistuneen purjehdusuran lisäksi hän nautti Norjan luonnosta sisämaassakin. Hän vietti aikaa järvi- ja jokimaisemissa kalastuksen parissa, mutta käytti myös aikaa hiihtämiseen, ampumiseen ja metsästämiseen Norjan lukuisissa metsissä.

Harald seurasi hyvin innokkaasti urheilua. Omasta mielestään hän oli todellinen urheilufanaatikko.

Haraldin oma urheilulaji oli purjehdus. Hän osallistui vuosittain kansallisiin sekä kansainvälisiin kisoihin ja jopa kolmiin olympialaisiin.

Saavutuksiin purjehdusuralla kuuluvat hopea vuoden 1982 One Ton -luokassa purjehduksen maailmanmestaruuskisoissa. Samassa luokassa tuli maailmanmestaruus vuonna 1987 ja pronssia 1988. Hän pääsi vielä voittamaan Euroopan mestaruuden vuonna 2005.

Harald päätti kilpapurjehtijan uransa vuonna 2022.

Sotakoulusta ylipäälliköksi

Harald liittyi ratsuväen aliupseerikouluun vuonna 1956 Trandumissa. Tämän jälkeen hän jatkoi Norjan sotakoulussa kahden vuoden ajan. Vuonna 1960 Harald toimi varusmiesten kouluttajana, ja hänet ylennettiin luutnantiksi. Seuraavalla vuosikymmenellä hän eteni everstiksi ja kommodoriksi. Viimeisin ylennys tuli vuonna 1977, kun hänet nimitettiin armeijan ja ilmavoimien kenraaliksi sekä merivoimien amiraaliksi.

Ollessaan kuningas, Harald toimi Norjan asevoimien ylimpänä komentajana. Hän teki aktiivisesti vierailuja eri joukko-osastojen luona. Sotilasura ei siis sisältänyt varsinaisia taisteluja vaan upseerikokemusta, johtamista sekä kuninkaalle kuuluvia ylipäällikön tehtäviä.

Rakkaus, joka haastoi kuninkaalliset perinteet

Kuningas Harald V ja kuningatar Sonja (o.s Haraldsen) tapasivat toisensa jo nuorina, ja heidän välilleen syntyi nopeasti yhteys. Heidän suhdettaan ei kuitenkaan ollut kuningasperheen helppo hyväksyä, sillä Sonja ei ollut kuninkaallista sukua. Harald ilmoitti, että pysyisi mieluummin naimattomana, kuin menisi naimisiin jonkun muun kanssa. Lopulta Haraldin isä kuningas Olavi V antoi heille luvan avioitua.

Harald ja Sonja menivät naimisiin 29. elokuuta 1968. He ehtivät olla naimisissa lähes 60 vuoden ajan. Heidän vuosikymmeniä kestänyt rakkaustarinansa jäi osaksi Norjan kuningasperheen historiaa.

Kuningatar Sonja ja kuningas Harald hovin virallisessa kuvassa vuonna 2016. Kuva: Royal Court / Getty Images

Perheeseen syntyi kaksi lasta

Kuningas Haraldin omaan perheeseen kuului puoliso Sonjan lisäksi heidän kaksi lastaan, sekä viisi lastenlastaan. Heidän esikoisensa Märtha Louise syntyi vuonna 1971 ja kruununperillinen kuningas Haakon Magnus vuonna 1973. Kuningas Harald muutti perinteitä naimalla aatelittoman Sonjan piiloteltuaan suhdetta yhdeksän vuoden ajan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Norjan kruununprinssi nai tavallisen kansalaisen.

Siksi kuningaspari antoi myös lastensa valita puolisonsa rakkauden perusteella ja tukivat heitä siinä julkisesti. He halusivat säästää lapsensa samalta paineelta, jota he itse kokivat. Perhe pyrki elämään mahdollisimman tavallista elämää, vaikka olivatkin kuninkaallisia. Lapset kävivät julkisia kouluja ja he pyrkivät esimerkiksi olemaan paljon luonnossa sekä urheilemaan.

Kansan rakastama isoisä

Harald kruunattiin kuninkaaksi hänen isänsä Olavi V:n kuoleman jälkeen 17. tammikuuta 1991. Tuosta päivästä lähtien hänet tunnettiin hallitsijanimellä Harald V.

Hänet muistetaan muun muassa vuonna 2016 kuninkaanlinnan edustalla pitämästään puheesta. Siinä kuningas Harald kannusti Norjan kansalaisia suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen muun muassa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Tuota puhetta on eri sosiaalisissa medioissa hehkutettu Norjan hovin yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmista puheista, ja sen on kerrottu yhdistäneen koko Norjan kansakuntaa.

Monissa uuden vuoden puheissaan Harald varoitti ilmastonmuutoksesta ja osoitti tukeaan esimerkiksi Gazan, Ukrainan, Syyrian, Afganistanin ja Sudanin kansalaisille. Kuningas Harald lohdutti myös kansaa koskettavalla puheellaan vuoden 2011 Utøyan ja Oslon terrori-iskujen jälkeen.

Kuningas Harald V vuonna 2021 / Kuva : Wikipedia Commons

Näin kuningas Haraldia muistettiin Pohjoismaissa

Kuningas Harald V:n kuolema perjantaina 28. elokuuta 2026, on puhuttanut sekä aiheuttanut paljon surua Pohjoismaissa, myöskin Suomessa.

Esimerkiksi Ruotsin kuningas, Kaarle Kustaa esitti ensimmäisten joukossa surunvalittelunsa. Hän oli Haraldin läheinen ystävä.

7 päivää julkaisi Kaarle Kustaan käännetyn kirjoituksen näin:

Perheeni ja minä olemme suurella surulla ottaneet vastaan tiedon, että rakas ystävämme kuningas Harald on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Kuningas Haraldin elämä oli poikkeuksellinen; lapsuuden sodanaikaisten kärsimysten ja maanpaon jälkeen hän palasi perheensä kanssa vapaaseen Norjaan ja sai seurata maan fantastista kehitystä 1900-luvun aikana, seuratakseen lopulta isäänsä Norjan kuninkaana. Sekä valtionpäämiehenä että menestyksekkäänä urheilijana oli Harald ainutlaatuinen maansa edustaja. Hän antoi kaikkensa Norjalle.

Myöskin tasavallan presidentti Alexander Stubb esitti surunvalittelunsa viestipalvelussa X.

Kuningas Harald V muistetaan poikkeuksellisen omistautuneena ja arvostettuna valtionpäämiehenä, joka palveli maataan uskollisesti vuosikymmenten ajan. Hänellä oli ainutlaatuinen kyky yhdistää eri taustoista tulevia norjalaisia sekä vahvistaa kansakunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina.

Kuningas Harald tullaan muistamaan hänen lukemattomista meriiteistään, kuten esimerkiksi hänen esimerkillisistä johtamistaidoistaan kansalliskriiseissä.

Hautajaiset on määrä pitää ensi viikon keskiviikkona 9. syyskuuta.

Yhteisartikkelin kirjoittajat:

Axel Rajantie Tuñon

Aleksi Salmi

Otto Nilsson

Petri Pyysing

Aura Reyes

Noora Tuominen

Henry Koponen

Antti Hyrkkänen

Matias Seppälä

Lähteet: