Suomeen on jo suunnitteilla 145 datakeskusta. Hankkeiden lisääntymisen tahti on huolestuttanut niin asiantuntijoita kuin tavallisia kansalaisiakin. Suurimmat kysymysmerkit ovat pyörineet sähkönkulutuksen ja -hinnan ympärillä.

Perhon tuulivoimapuisto
Kuva: Wikipedia Commons

Aalto-yliopiston professori Jukka Manner kertoi Ylen haastattelussa 8. lokakuuta, että pelkästään neljän Microsoftin datakeskuksen energiantarve täydellä teholla vastaa noin 2,2 miljoonan suomalaisen sähköntarvetta. 

– Se on kuin valtava jääkaappi, Manner kuvailee Ylen toimittajalle.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoittanut, että datakeskusten myötä sähkönkulutus voi kasvaa jopa 40 prosenttia viiden vuoden aikana. Yhtiön verkkoseminaarissa kerrottiin myös mahdollisesta sähkön riittävyyden heikentymisestä 2030-luvulla. 

Vaikka sähkönkulutus ei itsessään kuluta luontoa, tarvittavan energiantuotannon rakentaminen on toinen tarina. Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan uusiutuvan energian infrastruktuuri vie paljon tilaa ja aiheuttaa luontokatoa. Pahimmassa tapauksessa suuri sähköntarve voi johtaa siihen, että datakeskukset joutuvat turvautumaan fossiilisiin polttoaineisiin.

Miten käy sähkön hinnan?

Tuulivoimaa on kuitenkin pakko saada lisää, jos sähkön hinnan ei haluta nousevan. Liian halpa sähkö ei kuitenkaan houkuta yhtiöitä rakentamaan uusia tuulivoimaloita. Esimerkiksi Ilmatar, Suomen suurin tuulivoimatuottaja, on kertonut, ettei rakentaminen ole kannattavaa, ellei yritysten sopimushinnat nouse. 

LUT-yliopiston ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lasse Linnanen selitti Ylen A-talkissa 15. lokakuuta, että sopimushintojen noustessa, myös kuluttajahinta nousee. Hän myös ilmaisi huolensa siitä, että Suomesta voisi tulla vihreän siirtymän edelläkävijän sijaan datakeskusten banaanivaltio.

– Me tarjoamme maapinta-alaa ja halpaa sähköä, ja käytännössä sen datakeskuksen rahaliikenne ja siitä koituva voitto kotiutuu tasan tarkkaan muualla kuin Suomessa, Linnanen selittää A-talkissa.

Miten paljon datakeskukset maksavat sähköstä? 

Vielä ennen tämän vuoden heinäkuuta datakeskusten sähkö maksoi 0,05 senttiä kilovattitunnilta. Hallitus kuitenkin poisti keskusten sähköverotuen, joka nosti sähkön kilovattihinnan 2,24 senttiin. Tästä muutoksesta valtio tienaa verotuloja 47 miljoonaa lisää vuodessa. 

Hallitukselle oli kuitenkin tärkeää, etteivät suuret tekoäly-yhtiöt jättäisi miljardien eurojen investointeja tekemättä nousseen sähköveron takia. Hallituksella onkin nyt MTV:n mukaan suunnitelmissa uusi tukimalli datakeskuksille, joka maksaisi valtiolle enintään 47 miljoonaa, eli juuri sen verran, mitä valtio saa vuodessa verotuen poistoista.

Miten tilannetta yritetään parantaa?

Yle:n 10. lokakuuta julkaistun artikkelin mukaan datakeskusbuumiin on tulossa käänne. Työ- ja elinkeinoministeriö nimittäin valmistelee uutta lakia, joka siirtäisi suuret datakeskukset sähköliittymäjonon loppupäähän. Lain tavoite on taata verkkokapasiteetti kotitalouksille ja muulle teollisuudelle. 

Nykyisin verkkoyhtiöt käsittelevät sähkösopimuksia siinä järjestyksessä, kun ne saapuvat. Uusi laki toisi kuitenkin mukanaan uuden mallin, jossa hakemukset käsiteltäisiin etusijaluokkien mukaan. Ensimmäisessä etusijaluokassa olisivat juurikin kotitaloudet ja pienet yritykset. Suuret datakeskukset olisivat vasta kolmannessa luokassa. 

Suurten datakeskushankkeiden sähkösopimusten saaminen siis hidastuu, mikä tarkoittaa, että datakeskusten rakennustyöt voivat viivästyä jopa vuodella. Sähköverkkoyhtiö Fingrid pitää kuitenkin muutosta positiivisena.

– Nyt meillä on selkeämmät pelisäännöt, missä järjestyksessä kapasiteettia annetaan, jos tulee ruuhkaa, Fingridin kantaverkkosuunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo hehkuttaa Ylelle.

Kirjoittaja: Aura Reyes