Museon tilat ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Kosketusnäyttötelevisioiden seassa ovat vanhat painokoneet. Museossa on esillä median historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Lehtikuvien historiaa esillä

1800-luvun Suomessa uutishankinnassa käytettiin muita sanomalehtiä ja kirjeenvaihtajia. Lennätin mahdollisti nopean tiedonsaannin. Sensuurisäädökset vaikuttivat lehden sisältöön. Sanomalehdet olivat valistavia, uskonnollisia eikä hallinnosta aina saanut kirjoittaa.

1900-luvulle tultaessa valokuvia alettiin käyttää sanomalehdissä, ja kirjoitettu teksti muuttui vapaampaan suuntaan. Myös radio käyttö yleistyi 1920-luvulla, kertoo museon tuottaja Päivi Lehtovirta.

“1900-luvun alussa kuvia käytettiin säästeliäästi sanomalehdissä, koska kuvalaatat olivat arvokkaita ja työläitä tehdä. Piirroskuvia käytettiin vielä 1930-luvulla, ja valokuvat tulivat hitaasti lehtiin”, kertoo Lehtovirta.

Metallisia painolaattoja käytettiin ennen sanomalehtien painatuksessa

“Valokuvaus otti 1960-luvulla ison harppauksen. Kamerat parantuivat ja valokuvien otto helpottui. Lisäksi television tulo nopeutti valokuvien käyttöä sanomalehdissä”, jatkaa Lehtovirta.

Valokuvien kehitys näkyy upealla tavalla esitteillä olevien kuvien kokoelmassa.

Urheilukuvien kehitys piirroskuvista digitaalisiin värikuviin

1950 vuoteen mennessä media oli jo nopeutunut huomattavasti vuosituhannen alusta. Lehtijutut alkoivat olla enemmän tarinoita ja niihin tuli myös viihteellisyyttä lisää. Telefotolähetin ja teleprintteri tulivat näihin aikoihin uutistoimistojen käyttöön. Tämä mahdollisti nopeamman tiedonsaannin, ja sanomalehdet pystyivät uutisoimaan maailman tapahtumista tuoreeltaan.

“Urheiluosastot ovat olleet uuden toimitustekniikan edelläkävijöitä. Ihmisillä on ollut hinku saada tieto urheilutapahtumista.”

Siinä missä Tahko Pihkala uutisoi Tukholman Olympialaisista 1912, välillä juosten 800 metrin kilpailun, on nykytoimittaja osana todella nopeaa tiedonkulkua. Deadline on häilyvä käsite, sillä se elää hetkessä. Kuvan ja tekstin lisäksi toimittajan pitää pitää huolta linkeistä ja videoista, jotka tukevat juttua.

Lehtovirta esittelee vanhoja lehtiarkkeja

Toimittajan ja median työskentely elää murrosvaihetta. Digitalisaation aikana työtä tehdään paljon etänä, kun taas ennen mentiin aina paikan päälle. Vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten purjehdus raportoitiin suoraan autosta ja puhelimella. Nykyään jääkiekkopeli Oulussa voidaan selostaa Helsingistä.

“Digitalisaation mukana on tullut nopeus, mutta myös oikoluku on hävinnyt. Hosuminen ja kiire leimaavat usein työtä. Samalla tiedonkulku ja saanti on nopeutunut.”

Digitalisaatio ja uudet teknologiset innovaatiot ovat mullistaneet toimittajan ja median tavan työskennellä, mutta se on myös aiheuttanut ongelmia mediataloille. Some tarjoaa aivan uudenlaisen tavan tehdä journalismia, ja perinteiset sanomalehdet joutuvat taistelemaan olemassaolostaan niiden kanssa. Mitä tulevaisuuden teknologia tuokaa alalle, se jää nähtäväksi.

Teksti: Toni Lång

Kuvat: Heidi Viitamaa