Jopa keskiviikkona loistomeininkiä – kaiken takana lujaa svengaava faniyhteisö, jossa jokaisella on oma paikkansa

Helsingin IFK:n fanikatsomo sytyttää muutoin apaattisen Nordiksen liekkehin. Kauden alussakin – sateisena keskiviikkona. Se on täysin sama, vaikka vieras olisi koomisella kabinettipäätöksellä Liigaan nostettu Mestis-joukkue.

Kolme faniryhmää muodostavat yhteisön

Suomen vanhimmalla Liiga-seuralla on kolme hienoa kannattajaryhmää, joilla jokaisella on oma tehtävänsä faniyhteisössä. Jääkiekossa vahvasti mukana on Fanclub-ryhmä, joka on mukana jääkiekon parissa sekä koti, että vierasotteluissa. Se on perustettu jo vuonna 1989 ja se on yksi ensimmäisistä varsinaisista faniryhmistä Suomen urheilun pääsarjatasolla.

Toisen ja kolmannen polven IFK-faneista valtaosa kuuluu Kamraatit-nimiseen faniporukkaan. Ryhmään kuuluva toisen polven kilpisydän Tommi Laitinen kertoo, että ei ole koskaan seurannut muuta Liiga-seuraa. Vasta 18-vuotiaana faniyhteisössä mukana olevaa nuortamiestä voidaan jo nyt kutsua pitkän linjan IFK:laiseksi, mutta mitenkä sitten kolmenkymmenen vuoden päästä?

IFK-fanien loistokkuudessa ei ole sen suurempaa salaisuutta taustalla. Kilpisydän siirtyy sukupolvelta toiselle – vaarilta, isälle ja isältä pojalle – kuten myös helsinkiläisjoukkuetta pikkupojasta asti Laitisen tapauksessa: ”Faijalta se on tullut ja täällä ollaan”.

Aktiivinen, perinteikäs ja yhtenäinen

IFK:n faninurkkaus on täynnä jokaisessa kotiottelussa. Irtolippuja sinne ei alkaneella Liiga-kaudella saa, sillä se on myyty täyteen kausikortteja. Faninurkkauksen lisäksi tuhannet faniryhmiin toistaiseksi kuulumattomat ja punanuttujen nimiin vannovat kannattajat saapuvat otteluihin irtolipuilla tai kausikausikorteilla kerta toisensa jälkeen. Ei ole väärin lainkaan todeta, että HIFK-fanien muodostama yhteisö on yksi Suomen aktiivisimmista missään urheilussa.

Perinteikäs seura ei aina ole tae perinteikkäälle kannattajatoiminnalle, mutta IFK:ssa näin on. Fanikatsomossa on tuttuja naamoja ympärillä ja faneista huokuu loistava yhteishenki erilaisista taustoista huolimatta. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta -meiningistä voisivat monen urheilujoukkueen kannattajakunnat ottaa IFK:n yhteisöltä mallia. ”Pakko digata meidän fanariporukkaa, kaikki tuntevat toisensa ja on paljon frendejä”, kehaisee Laitinen ympäristöä vahvalla stadilaisaksentilla höystettynä.

Fanit pelastivat Helsingin keskiviikkoillan 

KooKoo-kamppailussa keskellä viikkoa kovaa meteliä ylläpitänyt fanilauma sai ”Toinen puoli huutakaa meille” -värssyllään vastakkaisen katsomopuolen vastaamaan komealla kaiulla. Vaikka hallissa olisi ollut tilaa suuremmallekin ihmisjoukolle, pitivät IFK-fanit muutoin kolkon ja sadekelin lannistaman hallin tunnelman loistavasti yllä.

Helsinkiläiskannattajat jaksavat innostua laajalla rintamalla uudesta joukkueesta vuosi toisensa jälkeen. Nyt kiinnostus on ollut jopa poikkeuksellisen laajaa, sillä kausikortit menivät kuin kuumille kiville. Laitinen latoo kiinnostuksen syyksi poikkeuksellisen laadukkaan ja nuorta energiaa uhkuvan joukkueen: ”On todella positiivinen yllätys nähdä noin paljon nuoria ja eteenpäin meneviä kavereita omassa suosikkijoukkueessa”.

– Tällä kaudella riittää varmasti päätyyn asti, ei epäilystäkään, Laitinen päättää.