Helsingin IFK:n pitkä prosessi alkaa tuottamaan tulosta. Punapaidat on saatu nykyaikaan niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin.
”Stadilaisuus on asenne”. Jokainen elokuussa pääkaupunkiseudulla liikkunut silmäpari on nuo sanat huomannut. Muutama vuosi takaperin kyseiselle mainokselle olisi naurettu päin naamaa, mutta tällä kertaa jokin on toisin. Tällä kertaa Helsingin IFK todella hehkuu asennetta.
IFK:sta puhuessa syljen mukana lipsahtaa väkisinkin sana ”Brändi”. Iso paha helsinkiläisseura tunnetaan periksiantamattomana kovaa pelaavana perinteikkäänä seurana, joka viis veisaa muista. ”Stadin kingit” ovat kuitenkin olleet vain varjo entisestään viime vuosina.
Liigan yhden suurimmista budjeteista omaava helsinkiläisseura alisuorittaa resursseihin nähden jatkuvasti: edellinen mestaruusviiri nousi Nordenskiöldin hallin kattoon 2011, eikä finaaleitakaan olla saavutettu kuin vain kerran sen jälkeen. Kun sen aikainen urheilutoimenjohtaja Tom Nybondas tiedotti palkanneensa päävalmentajaksi Antti Törmäsen, käytti hän lausetta, joka ilmestyy vieläkin jokaiseen artikkeliin koskien IFK:ta: ”Turbulenssi on ohi”. Nybondas ei osannut aavistaa kuinka pomppuista hänen loppu lennosta koneen kapteenina tulisikaan.
Marraskuussa 2017 IFK teki yhden merkittävimmistä muutoksista seuran tulevaisuuteen nähden: Nybondas sai kenkää. Törmäsen parhaaksi saavutukseksi oli jäänyt hopeamitali, jonka jälkeen peli sakkasi täysin. Oli taas aika potkaista yksi valmentaja lennolta ja kokeilla uutta miestä penkin päässä. Nybondaksen lupaama jatkuva menestys oli kauempana kuin toisessa päässä odottava pohja. Johtoporras ei enää uskonut urheilujohtajan puheita. Koneen kapteeni täytyi vaihtaa.
Seura tiesi, että seuraava urheilujohtaja ei voisi olla kuka tahansa. IFK halusi muuttaa kurssia ja tehdä sen oikein. Identiteetti säilyisi mutta seuraan istutetaan nykyaikaisia toimitapoja. Seura päätyi tuttuun kasvoon, nuoreen Tobias Salmelaiseen. Salmelainen on entinen liigakiekkoilija, kenen ura päättyi aikaisin loukkaantumiseen. Pelaaja-agenttina aikaisemmin toiminut Salmelainen on ollut tulevaisuudesta käsin tarkastellen paras mahdollinen suunnannäyttäjä.
Salmelaisen työnkuva oli alusta lähtien selvä: muovata HIFK:sta eurooppalainen suurseura uhraamatta perinteitä. Tavoite oli tehdä ‘’kingeistä’’ nuorille pelaajille mieluinen kohde, rahalla mässäilyä tulisi vähentää. Nyt kahden kokonaisen vuoden jälkeen Salmelaisen visio alkaa toteutua.
Joukkue oli valmis jo alkukesästä. Ryhmään liittyi tuoreita Suomen mestareita, maailmanmestari, mutta pankkia ei räjäytetty: budjetti on silti yksi liigan suurimmista mutta palkat pysyvät tasaisina. Palkkakuningas ei tänä vuonna löydy punapaidoista. Vastuuta on jaettu myös nuorille: tulevan kesän NHL-varaus Anton Lundell saa varmasti näytön paikan tulevan kauden joukkueessa.
Kulttuurin muutokset eivät ole vaikuttaneet kopin sisällä vallitsemaan tunnelmaan. Kolmatta kautta IFK:n kapteenina aloittava Lennart Petrell yrittää sulkea kauden ajaksi ulkoiset tekijät ja keskittyä siihen mihin pystyy itse vaikuttamaan, pelaamiseen.
– On vaikea sanoa, mitä johtoportaassa tapahtuu. Se ei loppujen lopuksi vaikuta meihin hirveästi ja sitä pyrkii kauden aikana sulkemaan sen pois ja keskittymään niihin asioihin mihin pystyy vaikuttamaan.
– Petrell kuitenkin myöntää joukkueen olevan paremmalla mallilla viime vuosiin nähden.
-Mutta jos lähtee vertaamaan aikaisempiin vuosiin, niin joo onhan niitä kysymysmerkkejä ollut enemmänkin.
Kehitystä on tapahtunut myös urheilullisen toimen ulkopuolella. Tiukkana tunnettu IFK on omaksunut sosiaalista mediaa entistä enemmän.
Kamraatit-kannattajayhdistykseen kuuluva Veera on huomannut ryhtiliikkeen joukkueen mediasisällössä.
– Olen itse katsellut hymyissä suin IFK:n viimeaikoina tuottamaa mediasisältöä. Tuntuu siltä, että nyt kannattajat päästetään joukkueen tapahtumien sisälle mukaan esimerkiksi ‘’Bättre folk’’-sisällön sekä muiden tapahtumien ja haastatteluiden ansiosta.
Punapaidat ovat myös menestyneet viime kausina. IFK on yltänyt välieriin edellisenä kolmena kautena, ja onnistuivat nappaamaan myös yhden pronssimitalin. Tavoite on kuitenkin nostaa lisää mestaruusviirejä ‘’Nordiksen’’ kattoon. Liigan 2000-luvun kestomenestyjät Kärpät ja Tappara ovat suurilla budjeteillaan napanneet useamman mestaruuden, IFK vain yhden. Salmelainen ohjaa konetta oikeaan suuntaan mutta tulosten pitää alkaa näkyä. Turbulenssi ei ehkä ole vielä ohi, mutta HIFK:n kyyti on tasaisinta sitten Kari Jalosen mestaruuskauden. Joukkueen toiminta alkaa viimeinkin näyttää siltä, mitä seura on hakenut jo vuosia. Punainen, stadilainen, taisteleva, kaksikielinen. Mukaan voisi lyödä: nykyaikainen.
Nooa Ruuth
