Pohjois-Amerikan nopeimmin kasvava urheilulaji ei ole vielä löytänyt paikkaansa Euroopassa – tulevaisuus silti valoisa

Yli kymmenen vuotta Pohjois-Amerikan nopeimmin kasvava urheilulaji lacrosse ei ole vielä saanut jalansijaa Euroopassa, vaikka vauhdikkaan ja fyysisen lajin uskoisi sopivan katsojille. Vaikka Suomi on yksi Euroopan kärkimaista lacrossessa, on kyseessä silti marginaalilaji.

Suomea voidaan monella tavalla pitää yhtenä Euroopan lippulaivoista lacrossen parissa. Suomi on voittanut jo kaksi EM-mitalia, viimeisimpänä 2017 box lacrossen kotikisoista saatu pronssimitali. Turkulaislähtöisestä Joakim Milleristä tuli myös 5. tammikuuta historian ensimmäinen eurooppalaispelaaja yhdysvaltalaisessa NLL-liigassa, mutta silti lajin näkyvyys suomessa lähes olematonta. Lacrosseliiton puheenjohtajan Olli Lindellin mukaan vähäiseen suosioon on monia syitä.

– Marginaalilaji, ja joukkueet on hajautettu pitkin Suomea. Tulee pitkiä pelimatkoja, jotka rasittavat taloudellisesti. Tasoerot ovat myös todella isot niiden välillä, jotka aloittavat lajin ja jotka ovat pelanneet jo kauemmin.

Lindell myös painottaa, että Suomi ei ole ainoa maa, jossa laji ei ole lähtenyt vielä kasvuun, vaan ongelmat ovat havaittavissa kaikkialla Euroopassa. Myös suositut urheilulajit, kuten esimerkiksi jalkapallo, jääkiekko ja salibandy vetävät puoleensa paljon nuoria harrastajia, joten junioreiden mukaan saanti lacrossen pariin on melko haastavaa.

Suomessa lajia harrastaa tällä hetkellä noin 150 lisenssipelaajaa. Vertailun vuoksi suomen pelatuimmailla lajilla, jalkapallolla, on yli 140 000 rekisteröitynyttä pelaajaa. Pelaajien määrään vaikuttaa suuresti junioripelaajat, joita ei lacrossesta löydy. Lindell kuitenkin linjaa, että junioreiden suhteen kehitystä on kuitenkin tapahtunut.

– Erilaisia juniorityömalleja on kokeiltu ja nyt tuntuu, että on löytynyt oikeanlaiset mallit kehitykseen. Lacrossessa ei ole omia junioreita, mutta järjestämme erilaisia junioriturnauksia ja kesätoimintaa. Sitä kautta koitetaan saada juniorisarjat käyntiin.

Pelkästään juniorityön kehittäminen ei kuitenkaan riitä lajin suosion kasvattamiseen. Näkyvyys, sekä nykyisten seurojen tuki ovat keskeisessä roolissa lajin kasvattamisessa. Myös nykyisen SM-sarjan uudistaminen on käynyt puheenjohtajan mielessä.

– Yksi asia on tietysti näkyvyyden kasvattaminen. Sitten pitää saada liiton ja muiden seurojen tuki uusille seuroille, jotta saadaan heille valmennukseen sekä pelaajien taitojen kehittämiseen apua. Viime vuonna on aloitettu Baltian liiga (baltic lacrosse league), jossa pelaa Suomesta ja Baltiasta joukkueita. Sinnepäin voisi siirtyä Suomen parhaat seurat pelaamaan ja aloitettaisiin uusi SM-sarja uusilla joukkueilla, jolloin tasoerot eivät olisi heti kättelyssä niin suuria. Se auttaisi jatkuvuuteen ja pysyvyyteen lajin parissa, pohdiskelee Olli Lindell.

Vaikka töitä on vielä edessä, tulevaisuuden näkymät ovat lajilla hyvät. Liiton organisaatiota ollaan saatu kasvatettua, sekä juniorityötä ollaan laajennettu. Lindellin mukaan myös mahdollisista tv-sopimuksista ollaan keskusteltu, mikä parantaisi lajin näkyvyyttä. Puheenjohtaja uskoo myös Joakim Millerin upean NLL-debyytin ruokkivan lajia.

– Kyllä se on jo kiinnostanut mediassa, ja kyllä se näkyvyyttä tuo. Millä tavalla se näkyvyys pystytään hyödyntämään pelaajien, yleisön ja muun osalta jää nähtäväksi.

Lacrossen tulevaisuuden näyttäessä hyvältä haluaa Lindell pitää tavoitteet realistisina. Esimerkiksi jääkiekkoon ja salibandyn kaltaiseen suosioon puheenjohtaja ei usko, mutta luottaa lajin saavan enemmän suosiota tulevaisuudessa.

– En usko että laji saa niin suurta suosiota kuin esimerkiksi jääkiekko tai salibandy, mutta uskon lacrossen saavan jalansijaa enemmissä määrin. Toivottavasti joskus olisi SM-sarjan lisäksi divaritoimintaa ja ehkä myös alueellisia sarjoja. Liian suuria ei tohdi vielä tavoitella. Ensin pitää saada hallintopuoli kestäväksi ja sen jälkeen mahdollisesti sitä kasvua.

Lindell toivoo myös yhteistyötä jääkiekkoseurojen kanssa.

– Lacrosse kulkee aika paljon käsi kädessä jääkiekon kanssa ja edesauttaisi lajia, jos saataisiin yhteistyötä jääkiekkoseurojen kanssa. Kumpikaan laji ei sulje toisiaan pois ja merkittäviä NHL-pelaajia, kuten Steven Stamkos, John Tavares ja Tyler Seguin on nähty lacrossekentillä.

Puheenjohtaja toivoo mahdollisimman monen nuoren ja aikuisen kiinnostuvan kuntoilusta ja urheilusta, oli laji sitten mikä tahansa. Lacrossen pariin hänen mukaansa parhaiten pääsee liiton verkkosivujen kautta löytyvän lomakkeen avulla, jotka tulevat suoraan Lindellille.

– Lomake on varmasti hyvä tapa, ja ne tulevat kaikki minulle. Ohjaan niitä sitten läheisille seuroille. Jos lähistöltä ei seuratoimintaa löydy, voidaan keskustella olisiko siellä mahdollista aloittaa jotain toimintaa. Jos mitään ei kuitenkaan löydy, pystymme liiton puolelta jakamaan tietoa esimerkiksi välineistä ja harjoitteista. Lahdessa järjestettävään Legends Cupiin pystyy myös osallistumaan kaikki lajista kiinnostuneet!

On varmasti selvää, ettei lacrossesta tule Suomen harrastetuinta urheilulajia. Yhteistyö jääkiekkoseurojen kanssa olisi kuitenkin lajille valtava askel eteenpäin, jolloin seurojen juniorit voisivat pelata lacrossea jääkiekkokauden ulkopuolella. Lajit tukisivat toisiaan täydellisesti, mistä hyötyisivät varmasti molemmat osapuolet: jääkiekkoilijat saisivat ympäri vuoden monipuolista liikuntaa sekä fyysistä harjoitusta, kun taas lacrosse saisi oivan alustan perustaa oman juniorisarjan.

Vuonna 2001 perustettu Suomen Lacrosseliitto toimii tällä hetkellä vapaaehtoistyönä, joten kyse on vielä todella tuoreesta lajista Suomessa. Olemme kuitenkin pystyneet nousemaan lyhyestä historiasta huolimatta vapaaehtoistyöllä jo Euroopan ehdottomaan eliittiin ja toivon vilpittömästi, että lacrosse vakiinnuttaa paikkansa suomalaisten sydämissä jääkiekon pikkuveljenä.

 

 

Toimittaja: Niko-Petteri Mikola
Kuvat: https://www.lacrosse.fi/galleria
Lähteet: https://www.lacrosse.fi/https://www.lacrosse.fi/galleriahttps://www.palloliitto.fi/jalkapalloperhe/palloliitto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s