Hyvää, pahaa ja rumaa – Veikkausliigakausi huipentuu uudella mestaruussarjaformaatilla

Jalkapallon Veikkausliigan täksi kaudeksi omaksuma loppusarjaformaatti on saanut debyyttikaudellaan sekä kehuja, että epäilyjä.

Kun jalkapallon Veikkausliiga ilmoitti julkisesti ensimmäistä kertaa kuluvan kauden mestaruus- ja haastajasarjaformaatista, se luonnollisesti aiheutti jonkin verran soraääniä. Loppusarjat eivät perinteisesti ole kuuluneet kansainväliseen jalkapallokalenteriin, joten sarjajärjestelmä, jossa sijoilla 1-6 päätyneet joukkueet tulisivat syksyllä pelaamaan keskinäisen mestaruussarjansa, kuulosti erikoiselta. Mestaruussarjassa jatketaan samoista pisteistä joihin pääsarjassa jäätiin, lopullisen ykkösen voittaessa liigamestaruuden, sekä Suomen Mestarien Liiga-karsintapaikan tulevalle kaudelle. Hopeamitalisti, sekä Suomen Cupin voittaja, palkitaan paikalla Eurooppa Liigan karsinnoissa. Kolmas paikka näihin karkeloihin pelataankin useamman seuran kesken. Sijoille 4-7 pääsarjassa sijoittuneet seurat pelaavat toisiaan vastaan kauden päätteeksi pudotuspeliturnauksen, jonka voittaja kohtaa finaalissa pääsarjassa kolmanneksi sijoittuneen joukkueen. Tämän ottelun voittaja palkitaan kolmannella Eurooppa Liigan karsintapaikalla. Ilveksen voitettua kuitenkin Suomen Cupin tällä kaudella, se ei osallistu tähän turnaukseen, vaan sen paikka menee haastajasarjan toiseksi parhaalle, eli kahdeksannen sijan saavuttaneelle joukkueelle. Tällä tavoin liiga pyrkii maksimoimaan loppukauden panokset niillekin seuroille, joille europaikat, taikka liigasta putoaminen, eivät vaikuttaisi normaalilla järjestelmällä realistisilta mahdollisuuksilta. Haastajasarjan viimeinen putoaa liigasta, toiseksi viimeisen karsiessa Ykkösen toiseksi sijoittunutta vastaan. Täysin ensimmäinen laatuaan tämä sarjasysteemi ei ole, sillä esimerkiksi Skotlannin, sekä Tanskan pääsarjoissa pelataan vuosittain samantyyliset loppusarjat. Yleinen se ei kuitenkaan missään nimessä ole, ja kun tähän lisätään kriitiikki, jota Suomen Cupin karsintalohkojärjestelmä on saanut, tilanne vaikutti alkukauteen vähintäänkin mielenkiintoiselta.

Nyt kuitenkin kun ajatukseen on ehditty totutella, lienee reilua tunnustaa sen toimivuus. Seurojen kannalta suurimpana positiivisena puolena se toi vähemmän otteluita – Veikkausliigakausi pelattiin aina kauteen 2018 saakka kolminkertaisena sarjana, jossa joka joukkue pelasi joka joukkuetta vastaan kolme kertaa liigakauden aikana. Pariton luku on tässä yhteydessä aina hankala, sillä se tarkoittaa luonnollisesti, että joukkueet pelaavat eri määrän koti- ja vierasotteluita eri joukkueita vastaan – seikka joka voi osoittautua ratkaisevaksi kun pisteitä lasketaan kauden loppuvaiheessa. Kun esimerkiksi FC Inter ja HJK pelaavat 22:n ottelun pääsarjansa lisäksi vain viiden ottelun mestaruussarjan, se vähentää seurojen matkustuskuluja, tuo kauden loppurutistukseen vain ratkaisevia otteluita, sekä tasapainottaa koti- ja vierasottelut reilulla tavalla. Pääsarjassa kolmen kärkeen sijoittuneet seurat, mukaan lukien pääsarjan voittanut FC Inter, saavat pelata viidestä ottelustaan kolme kotinurmella. Sijoille 4-6 päätyneet seurat, esimerkiksi HJK, taas pelaavat kaksi kotiottelua ja kolme vierasottelua. Entinen KPV-valmentaja Jarmo Korhonen kommentoi asiaa Ylelle alkukaudesta.

– Mielestäni aiempi kolminkertainen sarja oli epäreilu. Siinä ratkesi niin paljon sen mukaan, ketä vastaan joukkue pelasi kerran kotona ja ketä vastaan kahdesti.

Vaihtoehtoisia ideoita on ollut myös esimerkiksi sarjan pienentäminen kymmenen seuran sarjaksi. Tässä tapauksessa joukkueet pystyisivät teoriassa pelaamaan toisiaan vastaan kolme kertaa, sarjakauden kestäessä vain 27 ottelua, vanhan 33:n sijaan. Nykyisellä loppusarjaformaatilla seurat pelaavat yhteensä 28 liigaottelua.

– Jotain oli tehtävä, sillä otteluita oli etenkin europelijoukkueilla liikaa. Parasta järjestelmää ei valittu. Se olisi ollut kymmenen joukkueen kolminkertainen sarja. Liigassa on mielestäni kaksi joukkuetta liikaa, jotta saisimme seurat voimaan paremmin ja tiivistettyä kilpailua, entinen HJK-luotsi Mika Lehkosuo lausui alkukaudesta Ylelle

– Aika näyttää, oliko tämä hyvä kompromissi.

Aika tosiaan näyttää. Kenties kulunut Veikkausliigakausi on silläkin tapaa huono verrokki, että se on ollut selkeästi tasaisempi kuin kaksi edellistä kautta, jolloin HJK on voittanut sarjan ensin 20:n, ja viime kaudella 16 pisteen turvin. Kaudella 2019 taas FC Interin, Tampereen Ilveksen sekä KuPSin muodostama kärkikolmikko muodostui vain kahden pisteen erotuksella toisistaan. IFK Mariehamn puolestaan sai taistella kynsin hampain viimeisestä mestaruussarjapaikasta, SJK:n ja FC Lahden luodessa painetta viimeiseen pelipäivään saakka. Ainoa selkeä ero koko sarjataulukossa muodostui liigan häntäpäässä. Tällä hetkellä, kun mestaruussarjaa on jäljellä kolme ottelukierrosta, KuPS johtaa sarjaa pisteen erolla FC Interiin. Keskinäisiä otteluita seuroilla on jäljellä yksi – viimeisellä kierroksella, Turun Veritas Stadionin kirkkaiden valojen alla.

Taisto vuoden 2019 Veikkausliigakruunusta käy tulisena.