Rasmus Korhonen, 18, on toisen polven liigakiekkoilija. Hän on syntynyt Oulussa vuonna 2002 hänen isänsä pelatessaan Kärpissä, mutta kasvatus on saatu Tampereella. Jääkiekkoa seuraaville ihmisille nimi on toistaiseksi jäänyt mieleen varmaankin hänen surullisen kuuluisasta liigadebyytistään, mutta tämän takaa löytyy erittäin tervepäinen nuori mies, jolla on tavoitteet korkealla.

– Ilves on tosiaan kasvattajaseura ja siellä on kaikki junnuvuodet tullut pelattua, joten tottakai tosi tärkeä seura ja aina lähellä sydäntä, Korhonen kertoo.

Rasmuksen isä, Markus Korhonen, pelasi hienon uran kotimaassa (195 liigapeliä) ja Euroopan sarjoja kiertäen nimenomaan maalivahtina, toimien tämän jälkeen myös Ilveksen maalivahtivalmentajana. Rasmuksen pelipaikkavalinta onkin täten tullut aika luonnollisena jatkumona.

– Joo tosiaan ihan pienestä pitäen on tullut hallilla pyörittyä isää seuraten, joten kyllä se sieltä ihan junnuaikojen alusta saakka on ollut selvää, että itsekin haluan olla maalivahti.

Isompi panostus lajiin alkoi Pohjola-leiri kutsun jälkeen C-junioreissa. Urheilutaustaa löytyy myös muista lajeista, mutta hänelle jääkiekko on aina ollut selkeä ykkönen.

– Pohjola-leiri oli hieno kokemus. Siinä kohtaa alkoi miettimään, että tästä voisi tulla ura ja alkoi treenaamaan enemmän tosissaan, Rasmus Korhonen pohtii.

Muihin ikätovereihinsa nähden Korhonen on ollut aina hyvin pitkä. Mittaa löytyy 195cm. Hän kertookin kasvupyrähdyksen tuoneen pienimuotoisia haasteita.

– Yläaste iässä kun pituutta alkoi tulla rutkasti lisää, niin motoriikka ja kehonhallinta hieman kärsivät. Kokonaisuutena se on kuitenkin ollut vain plussaa ja iso koko on ollut avuksi.

Vapaa-ajalla Korhonen tykkää käydä kavereidensa kanssa esimerkiksi lounaalla ja lempinimekseen hän kertoo “Rasse”. Esikuvakseen hän nimeää NHL:ssä pelaavan suomalaisvahti Pekka Rinteen.

 

Maisemanvaihdos

Viime keväänä tapahtui uran ensimmäinen seurasiirto, kun Ässät värväsi nuoren lupauksen Tampereelta Poriin. Kiinnostusta ja puhetta siirrosta oli ollut viime kauden aikana jo useaan otteeseen.

– Ässät oli kiinnostunut ja sieltä oltiin yhteydessä minuun. Kuulin organisaatiosta paljon hyvää ja tunsin liigajoukkueen maalivahtivalmentaja Jaakko Rosendahlin jo entuudestaan. Tiesin hänen olevan hyvä valmentaja ja kuulin että täällä on kunnon työnteon meininki päällä, sekä puitteet kunnossa. Siitä se sitten lähti, Korhonen kertaa.

Hän sanoo myös pitävänsä kaupungista ja sopeutuneensa hyvin.

– Tosi paljon olen tykännyt. Organisaatio oli juuri sellainen kuin ajattelinkin. Kaupunki on mukavan kokoinen ja välimatkat eivät ole liian pitkiä.

Kysyttäessä kehityskohdista harjoittelussa ja omista vahvuuksista, hän on hyvin perillä siitä, missä tällä hetkellä mennään.

– Yksi iso kehityskohta on kiekkokontrolli ja irtokiekkojen hallinta. Peliasentooni tarvitsen myös hieman jämäkkyyttä ja voimaa lisää. Vahvuutena on ehdottomasti koko ja sen hyödyntäminen liikkuvuudessa jne.

Kulunut kausi on A-junioreissa on sujunut hienosti ja tilastot tukevat myös tätä: Päästettyjen maalien keskiarvo ottelua kohden 1,89 ja torjuntaprosentti 93,4%. Korhonen kertookin, että pitkittyneen kesäkauden treenimäärät ovat tuottaneet tulosta ja fiilis on ollut hyvä.

– Viime kaudella kun pelit loppuivat, niin aikaa harjoitteluun jäi todella paljon. Olen mennyt paljon eteenpäin monella osa-alueella kesän aikana. Sitten kun pelit jälleen alkoivat, niin tuntuma oli hyvä ja onnistumiset kasvattivat itseluottamusta.

Korhonen on loppuvuodesta syntynyt, jonka vuoksi hän ei ollut vielä varauskelpoinen menneen syksyn erikoisolosuhteissa järjestetyssä NHL-varaustilaisuudessa. Tuleva vuosi on siis tärkeä tulevaisuutta ajatellen. Hän kertoo, että puhelin on aiheen tiimoilta jo soinut.

– Kyllä tuossa on joitakin yhteydenottoja jo tullut.

28.11.2020 TPS-Ässät

Alkukauden hienot otteet poikivat myös kutsun liigajoukkueen harjoitusrinkiin. Ässien maalivahtien loukkaantumistilanteesta johtuen hän oli päässyt jo availemaan luukkua varamaalivahdin roolissa pariin otteeseen. Linus Söderströmin ja Sami Aittokallion ollessa toipilaina, avautui mahdollisuus myöskin myöskin uran ensimmäiseen Liiga-otteluun aloittavana maalivahtina.

Tiedon startista Korhonen sai ottelua edeltävänä iltana. Hän kertoo pelipäivän sujuneen aivan normaaleilla rutiineilla isosta päivästä huolimatta.

– Aamulla pieni jumppa, lounas perään ja siitä sitten bussilla kohti Turkua. Normisetti.

Kun kiekko Turussa putosi jäähän lauantaina kello 17, monet tuskin olivat ehtineet edes paikoilleen, kun kiekko oli jo 4 sekunnin jälkeen ensimmäisen kerran Korhosen selän takana. Tästä vain noin minuutti eteenpäin, ja maalilaulu raikui jälleen kotijoukkueen kunniaksi. Päävalmentaja Ari-Pekka Selinin oli pakko herätellä täysin unessa ollutta patalaumaa jollakin tavalla, joten hän vaihtoi maalivahtia. Rasmus Korhonen vaihtui Rasmus Tirroseen, ja näin ollen liigadebyytti oli jäänyt vain hieman yli minuutin mittaiseksi.

Jokaisen katsojan sympatiat välittyivät varmasti nuoren miehen suuntaan, joka istui ymmärrettävästi murtuneena vaihtopenkin päässä tapahtuneen jälkeen. Vaikka se olikin vain yksi peli muiden joukossa, niin käytännössä koko tähänastinen ura on rakennettu hiljalleen tuota hetkeä silmällä pitäen. Olisi helppo kuvitella, että monelle kolaus saattaisi olla sellainen, mistä kestäisi kauan päästä yli, mutta Korhonen on toista maata.

– Tottahan toki sitä odotti erittäin paljon ja latasin itselleni kovia odotuksia siihen. Kyllähän se sitten siinä kohdassa tuntui älyttömän pahalta ja oli tosi iso pettymys. Aikalailla kaikennäköisiä tunteita tuli kyllä käytyä läpi.

– Mutta loppujenlopuksi suhteellisen nopeasti siitä päästiin kuitenkin yli ja eteenpäin. Maanantaina jatkettiin jo treenejä ja mentiin eteenpäin. Ei sitä enää tule mietittyä oikeastaan ollenkaan.

TPS:n Markus Nurmen tekemä maali vain 4 sekuntia ottelun alkamisesta oli koko liigahistorian nopein osuma, mikä tarkoitti Korhoselle myös hieman kyseenalaista tilastokunniaa. Tähänkin hän osaa tosin suhtautua hymy kasvoillaan ja huumorilla.

– Nimi jää ainakin muistiin!

Joulua Rasmus Korhonen lähtee viettämään Tampereelle perheensä kanssa. Loppuun kysyttäessä tavoitteista uralla on vastaus napakasti kirjainyhdistelmä NHL.

– Sinne tähdätään ja sitä kohti tehdään paljon töitä joka päivä.

Joonas Hietala, urheilutoimittaja
hietala.joonas@gmail.com