Salibandyn kehitys Suomessa – “Ruotsalaiset eivät osaa enää hyökätä meitä vastaan”

Suomi juhli maailmanmestaruutta Prahassa vuonna 2018. Kuva: uutiset.polar.com

Westend Indiansin valmennuspäällikkö Juha Seppä on uransa aikana kerännyt paljon kokemusta ja tietoa salibandysta. MM-kotikisojen lähestyessä Seppä kertoo lajin nopeasta ja laajasta kehityksestä Suomessa sekä omista kokemuksistaan salibandyn parissa.

 

Tulevissa kotikisoissa Suomella on mahdollisuus voittaa jo kolmas maailmanmestaruus putkeen. Löytyykö Suomen viime vuosien menestyksen taustalta tiettyjä syitä, vai onko kyse vain yksittäisistä peleistä?

Teksti: Eetu Moisio

 

Ennen Indiansiin saapumistaan Juha Seppä opiskeli Vierumäellä liikunnanohjaajaksi ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. 

“Valmistumisen jälkeen etsin töitä. Halusin valmentaa salibandya, ja olin yhteydessä moniin eri seuroihin”, Seppä kertoo.

Indiansiin saavuttuaan Seppä toimi monta vuotta pelkästään valmentajana. Vastuun ja tehtävien kasvaessa hän päätyi lopulta seuran valmennuspäälliköksi. 

“Vastuut kasvoivat vähän salakavalasti”, Seppä hymyilee. 

Indiansissa oli vaihe, jolloin heillä ei ollut valmennuspäällikköä ollenkaan. Salibandyliiton perustettua maajoukkuetie-toimintansa seuroilta vaadittiin valmennuspäällikön pestaamista. “Päädyin valmennuspäälliköksi puolivahingossa”, Seppä kertoo. 

Seppä kuvailee, että hänen tehtävänsä valmennuspäällikkönä on yleinen paketin kasassa pitäminen.

“Tehtäviini kuuluu seuran uusien pelaajien vastaanottaminen ja toimiminen yhteyshenkilönä. Keväisin pyrin varmistamaan, että pelaajat jatkavat seurassa. Etsin joukkueille valmentajia ja autan heitä. Tämän lisäksi peliasujen järjestäminen ja vuorojen jakaminen kuuluvat tehtäviini.” 

Nykyisin Seppä toimii valmennuspäällikön tehtävien ohella valmentajana.

Indiansin valmennuspäällikkö Juha Seppä. Kuva: https://westendindians.fi/ 

“Peli on mennyt paljon eteenpäin”

Salibandyliiton maajoukkuetien tavoitteena on kehittää ja tukea suomalaisten seurojen pelaajakehitystä sekä valmentajien osaamista. Seppä kuvailee maajoukkuetietä toimivaksi ja selkeäksi. 

“Maajoukkuetie on lähentänyt seuroja paljon, ja sitä kautta saa paljon kontakteja. Valmentajat ja valmennuspäälliköt eri seuroista näkevät toisiaan paljon enemmän”, Seppä kertoo. 

“Kun aloitin työt salibandyn parissa, ei ollut puhettakaan siitä, että tuntisin muiden seurojen työntekijöitä. Nyt muita tapaa väkisinkin..”

Maajoukkuetien rinnalla myös valmentajakoulutus on kehittynyt Suomessa.

“Valmennuslinja on olemassa, ja se näkyy maajoukkueissa. Valmentajat ympäri Suomea ovat alkaneet katsoa tiettyjä asioita pelistä, ja jutussa on joku juoni mukana”, Seppä kertoo.

Seppä on itse järjestänyt Indiansin kautta kerran ykköstason valmentajien koulutuksen. 

“Se on hyvä uudistus, että ykköstason koulutus on viety seuroille ja seurat saavat järjestää niitä. Uudistus lisää koulutettavien määrää. Materiaali on liitolta, mutta opin tietenkin itse samalla niitä lukiessani.” 

Indians tulee tulevaisuudessa järjestämään ykköstason koulutuksen uudestaan. Nämä asiat ovat kehittyneet Suomessa paljon lajihistorian aikana, ja toiminnasta on tullut järjestäytynempää. 

“Pelasin itse salibandya 10 vuotta. Seuratoiminta, valmentaminen sekä itse peli on mennyt paljon eteenpäin. Juniorina pelatessa oli vain jonkun isä valmentamassa”, Seppä muistelee.

“Fysiikkaharjoittelu oli sellaista, että käytiin vain kulman takana kävelemässä.”

Psykologian merkitys

Psykologia on aihe, joka on tällä hetkellä pinnalla urheilussa. Tennistähti Naomi Osaka on pitänyt taukoa tenniksestä mielenterveyssyiden takia. Tokion olympialaisissa yhdysvaltalainen telinevoimistelija Simone Biles asetti terveytensä mitalien edelle jättämällä kilpailuja väliin. 

Salibandyssa on myös alettu kiinnittämään huomiota psykologiaan, erityisesti junioreiden näkökulmasta. Aihe on tuotu osaksi valmentajien koulutusta.

“Psykologiset tekijät ovat tärkeitä ylipäätään elämässä, ja myös salibandyssa. Mitä kovemmaksi kilpailu menee, sitä enemmän pitää ottaa pieniä marginaaleja käyttöön, eikä kyse ole mistään pienestä marginaalista. Kun töitä tehdään tosissaan, myös psyykkiset asiat pitää saada kuntoon. Pelaajan pitää olla sellaisessa tilassa, että taustalla ei ole turhaa stressiä,” Seppä kertoo.

Valmennuspäällikön lisäksi valmentajana toimiva Seppä pyrkii ottamaan psykologisia tekijöitä huomioon valmentaessaan.

 “Laitan kauden aikana muutamia kyselyitä pelaajille, ja käyn henkilökohtaisia keskusteluja pelaajien ja heidän vanhempien kanssa”, Seppä kertoo.

Suomen maajoukkueen päävalmentaja Petteri Nykky on käyttänyt psykologisia keinoja hyödyksi maajoukkueessa. Maajoukkueen pelaajat ovat päässeet pohtimaan erilaisia kysymyksiä kynän ja paperin äärellä. Seppä kertoo, että hän on teettänyt pelaajilleen Nykky-tyylisiä tehtäviä.

Miksi pelaan salibandya, on ollut yksi kysymyksistä, joihin pelaajat ovat miettineet vastauksia.

 “Kyse on kuitenkin junioreista, joten vastaukset ovat maksimissaan yhden lauseen mittaisia. Niistä ei paljoa saa irti”, Seppä naurahtaa.

Korona-aikana psyykkiset tekijät ovat korostuneet. Seppä kertoo, että keväällä harjoitusten jatkuessa erittäin moni pelaaja päätti lopettaa harrastamisen.

“Moni oli ehtinyt tottua toisenlaiseen elämään ja rytmiin, eikä pelejä ollut näkyvissä lähitulevaisuudessa.”

Suomi lähtee ennakkosuosikkina kotikisoihin

Salibandyn MM-kisat järjestetään 3.-11. joulukuuta Helsingissä 11 vuoden tauon jälkeen.

“Suomella on hyvät saumat kultaan”, Seppä ennustaa. 

Suomen ja Ruotsin pelityylit eroavat tällä hetkellä paljon toisistaan. Suomen maajoukkue puolustaa taktiikalla, jota hyvin harva joukkue käyttää Ruotsissa.

“Ruotsalaiset eivät osaa enää hyökätä meitä vastaan. Tämän lisäksi Suomella on taitavia yksilöitä ja joukkueen henkinen puoli on ollut viime aikoina vahvempi kuin Ruotsilla. Suomen joukkue ei muutu juuri yhtään”, Seppä kertoo. 

“Monet asiat yhteenlaskettuna ovat johtaneet siihen, että Suomi on tällä hetkellä salibandyssä muita maita edellä.”