Ville Kuusinen on monille suomalaisille tuttu Viasatin jalkapalloselostajana. Harva kuitenkaan tietää, että Kuusisesta ei alun perin edes pitänyt tulla selostajaa. Nyt Kuusinen kertoo, miten hän päätyi selostajaksi, ja millaista selostajan työ on. 

Teksti: Samu Rissanen

Porista kotoisin oleva selostaja Ville Kuusinen on ollut urheiluhullu lapsesta asti. Tie yhdeksi Suomen kuuluisimmista selostajista on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin tavanomainen. Matkan varrella on ollut sattumia ja käänteitä, jotka ovat lopulta johdattaneet Kuusisen tähän pisteeseen, missä hän nyt on.

Kuusinen opiskeli urheilutoimittajaksi Laajasalon opistossa. Siellä hänen tarkoituksenaan oli opiskella kirjoittavaa journalismia, sillä siihen aikaan hänen unelmanaan oli päästä toimittajaksi jonain päivänä. Yksi kurssi muutti kuitenkin Kuusisen suunnitelmat täysin.

“Meillä oli siellä selostuskurssi, jossa opeteltiin selostamista. Kokeilin sitä ja opettaja sanoi, että sehän oli kuin ammattilaista olisi kuunnellut. Opettaja vielä suositteli, että työskentelisin joku päivä television puolella tekstien kirjoittamisen sijaan. Siinä kohtaa tuli itsellä sellainen fiilis, että ehkä se selostaminen voisi olla se oma juttu.”

Ollessaan työharjoittelussa tuotantoyhtiössä Kuusinen pääsi harjoittelemaan selostamista lisää. Se into, joka selostamista kohtaan löytyi Laajasalossa, oli nyt kuitenkin vähän kateissa.

“Ei se vaan oikein lähtenyt. Ei ollut sitä fiilistä, että tämä on se juttu, mitä haluan ja aion tehdä jatkossa”, Kuusinen sanoo.

Kuusinen kertoo melkeinpä hylänneensä ajatuksen selostamisesta työharjoittelun jälkeen. Hän lähti jo opiskelemaan toista alaa, mutta muutaman vuoden jälkeen ajatus selostamisesta palasi. Ja nyt tunne sitä kohtaan oli vahva.

Yleisselostajasta jalkapalloasiantuntijaksi

Kuusisen ensimmäiset selostukset olivat vuonna 2010. Vaikka Kuusinen on selostanut vuosikausia jalkapalloa ja hänet tunnetaan nimenomaan jalkapalloselostajana, ensimmäiset selostukset olivat jääkiekko-otteluita.

“Silloin 2010 aloitin jääkiekolla. Jalkapallo tuli mukaan itse asiassa vasta noin kolmen vuoden jälkeen. Olen myös selostanut vähän futsalia, mutta jalkapallo on ehdottomasti se ykkösjuttu.”

Tällä hetkellä Kuusinen selostaa Viasatilla pääasiassa Valioliigaa, mutta myös maaotteluita sekä välillä Bundesliigaa. 

“Eniten tykkään selostaa Valioliigaa ja tietysti Huuhkajien pelejä. Valioliigaa on tullut seurattua pikkupojasta alkaen, joten se on lähellä sydäntä. Tietysti kaikki matsit selostan hyvällä meiningillä, mutta nuo kaksi ovat niitä, mistä olen eniten fiiliksissä.

Kuusisen rakkautta Valioliigaa kohtaan osoittaa Valioliiga-viikko niminen podcast, jota Kuusinen tekee viikoittain yhdessä Riku Auvisen kanssa. Ensimmäinen jakso julkaistiin helmikuussa 2019. Idea podcastin perustamiseen tuli kollegoilta.

“Oli useita kollegoja, jotka tekivät podcasteja ja sitten siitä tuli mieleen, että pitäisikö itsekin aloittaa tekemään jotain podcastia. Vahvimmin ideaan vaikutti tätä nykyä Huuhkajien tiedotuspäällikkönä toimiva Timo Walden. Häneltä se idea podcastin tekoon suoranaisesti tuli. Valioliigan valinta podcastin aiheeksi oli helppo, koska sitä tulee seurattua niin paljon.”

Valmistautuminen kestää pitempään kuin itse selostus

Kuusinen kertoo, että yhteen otteluun valmistautumisessa menee keskimäärin kolmesta neljään tuntia. Välillä selviää kahdella ja välillä menee viisi, Kuusinen sanoo viitaten keskiviikkona 6.10. pelattuun UEFA Nations League semifinaaliin Italian ja Espanjan välillä. 

“Eniten selostamisessa innostavat tasaiset pelit ja hienot tarinat ennen ottelua. Esimerkiksi jos peli on jo puoliajalla 3-0, se vähentää omaa mielenkiintoa ottelua kohtaan. Selostajana tulee aina vaan toivottua laadukasta ja tiukkaa peliä.”

“Oma lempijoukkueeni on Chelsea, olen kannattanut sitä jo 90-luvulta lähtien. Tietenkään selostaessa ei suoranaisesti voi kannattaa mitään joukkuetta, sillä pitää olla mahdollisimman neutraali.”

Yleensä Kuusinen selostaa kaksi tai kolme ottelua viikonlopun aikana. Kuusinen saa hänelle selostettavaksi määrätyt ottelut hyvissä ajoin tietoon. Jos jonkin pelin ajankohta ei sovi, voivat selostajat vaihtaa selostusvuoroja keskenään.

“Se on kyllä ihanaa, että pystyy vaihtamaan niitä vuoroja, eikä tarvitse orjallisesti noudattaa niitä annettuja pelejä ja aikoja”, Kuusinen hehkuttaa.

Selostamista taidolla ja tunteella

Kuusinen kertoo selostavansa vuosittain keskimäärin 150 peliä. Yhdestä vuodesta hän muistelee, kuinka sen aikana kertyi melkein 200 peliä. 

“Vaikka selostamista rakastankin, se oli jo liian raskasta”, Kuusinen huokaisee. 

Kuusinen on urallaan selostanut yli tuhat peliä, mutta yksi ottelu nousee aina ylitse muiden: 15.11.2019 pelattu EM-karsintaottelu Suomi-Liechtenstein, jossa Suomi varmisti historiallisen pääsynsä EM-kisoihin.

Kuusinen kertoo itkeneensä ilosta selostuskopin lattialla ottelun päätyttyä.

“Se Suomi-Liechtenstein on ehdottomasti ikimuistoisin peli, jonka olen urallani selostanut. Sitä en tule unohtamaan ikinä. Muita upeita matseja, joita on tullut selostettua, ovat kaksi Mestarien liigan finaalia sekä Francesco Tottin viimeinen ottelu AS Roman paidassa.”

Työn parhaaksi puoleksi Kuusinen nimeää sen, että saa tehdä töitä rakastamansa asian parissa. Toinen positiivinen asia, jonka hän mainitsee, on selostaminen paikan päällä. 

“Tietysti nyt korona-aikana tilanne on ollut eri, mutta normaalissa tilanteessa selostan kaikki Huuhkajien ottelut paikan päällä. Se on todella siistiä. Myös pari Valioliigaottelua per kausi tulee yleensä oltua paikan päällä.”

“Huonoimpana puolena on varmaan matkustaminen. Joka viikonloppu ja välillä keskellä viikkoa tulee ravattua tätä Helsinki-Tampere-väliä. Se alkaa pidemmän päälle käydä stressaavaksi. Etenkin jos pitää matkustaa yöaikaan, se on melko ikävää.”

“Toinen huono puoli on nämä työajat. Viikonloput menee aina töissä, ja arki on ikään kuin se oma viikonloppu. Vaikka tuleehan töitä tietysti tehtyä arkenakin, podcastia ja valmistautumista selostuksiin.”

Nuorille, jotka haaveilevat selostajan urasta, Kuusisella on muutamia vinkkejä.

“Ihan ensimmäisenä on se, että taustat pitää olla kunnossa. Sitä ainakin itse pidän hyvän selostuksen perustana. Muita tärkeitä asioita ovat intohimo selostamista kohtaan, oma tyyli ja aktiivisuus, ja se on tietysti plussaa, jos puhetta tulee paljon luonnostaan.”

“Etenkin uran alussa pitää olla valmis selostamaan käytännössä mitä vaan. Hyväksi selostajaksi oppii parhaiten harjoittelemalla. Voi vaikka harjoitella selostamalla kaverien pihapelejä. Tärkeintä, että harjoittelee jotenkin.”

Kuusisen mukaan selostajan ammatissa kannattaa myös olla paksu nahka. “Selostajan ammatti on julkinen, joten palautetta tulee ja paljon. Pitää pystyä ottamaan vastaan sitä negatiivistakin palautetta ja kasvaa selostajana.”