Psykologisilla tekijöillä on vaikutuksia urheilijoihin, aina ensimmäisistä harjoituksista lähtien uran loppuun saakka. Lukuisat tutkimukset ja esimerkit osoittavat sen, että psykologiaa ei voi enää jättää huomioimatta urheilussa. 

Teksti: Eetu Moisio

Mitä korkeammalle tasolle urheilussa siirrytään, sitä tärkeämmäksi psyykkinen harjoittelu muuttuu fyysisen harjoittelun rinnalla. 

Mielenterveys on asia, joka on ollut urheilussa puheenaiheena viime aikoina. Aihe on urheilun lisäksi tärkeä myös jokapäiväisessä elämässä ja on tärkeää, että siitä puhutaan.

Mielenterveydestä julkisesti puhuminen osoittaa, että asian suhteen ollaan menty eteenpäin, mutta lisää töitä pitää silti tehdä. Tällä hetkellä tuntuu vielä siltä, että urheilijoiden on vaikea puhua aiheesta, tai että aiheesta puhuminen olisi väärin.

Aiemmin tänä vuonna tennistähti Naomi Osaka vetäytyi Ranskan avoimista vain yhden pelatun kierroksen jälkeen. Vetäytymisen taustalla olivat mielenterveydelliset syyt. Ennen turnauksen alkua Osaka ilmoitti boikotoivansa turnauksen tiedotustilaisuuksia. 

Ylen mukaan Osaka perusteli päätöstään sillä, että toimittajien negatiiviset kysymykset aiheuttavat pelaajille henkistä kuormaa. Osakan päätös aiheutti suuren kohun, ja hän päätti vetäytyä turnauksesta kokonaan.

“Mielestäni on parhaaksi turnaukselle, muille pelaajille ja minun hyvinvoinnilleni, että vetäydyn turnauksesta ja kaikki voivat taas keskittyä tennikseen. Täällä Pariisissa tunsin itseni haavoittuvaiseksi ja ahdistuneeksi jo ennen turnausta, siksi uskoin, että hyvinvointini kannalta minun olisi parasta jättää tiedotustilaisuudet väliin”, Osaka kirjoitti Twitter-tilillään.

Jalkapallomaailma sai maanantaina kuulla järisyttäviä uutisia, kun brasilialainen huipputähti Neymar ilmoitti joulukuussa 2022 pelattavan MM-turnauksen olevan hänen viimeisensä. Neymar ei tiedä, pystyykö hän kestämään enää toista MM-turnausta. Neymar kertoi asiasta henkilökohtaisesti DAZN:in tuottamassa dokumentissa Neymar and the line of kings.

“Uskon, että vuoden 2022 MM-turnaus on viimeiseni. Valmistaudun turnaukseen, kuin se olisi viimeiseni, koska en tiedä, pystynkö henkisesti kestämään lisää jalkapalloa. Turnauksessa aion tehdä kaikkeni tuodakseni voiton Brasilialle”, Neymar kertoi.

 

Sosiaalisen median kasvu on entisestään lisännyt median tuomia paineita urheilijoille. Sosiaalisessa mediassa ihmiset voivat kommentoida urheilijoista mitä tahansa, antamatta mitään tietoja omasta henkilöllisyydestään. 

Näistä esimerkeistä voidaan huomata, että ongelma on suuri ja sillä on paljon negatiivisia vaikutuksia urheilijoihin. On tärkeää muistaa, että urheilijatkin ovat vain normaaleja ihmisiä, joiden mielenterveys täytyy ottaa huomioon.

Valmentajilla on suuri vastuu

 

Psykologiset tekijät vaikuttavat urheilijoihin jo nuoresta lähtien, ja Suomessa on alettu kiinnittää asiaan huomioita. Esimerkiksi salibandyssä ja jääkiekossa psykologiset tekijät on lisätty osaksi valmentajien koulutusta. 

Motivaatio, ja erityisesti sisäinen motivaatio on yksi psykologian osa-alue, johon junioreiden valmentamisessa tulisi keskittyä. Tutkimusten mukaan motivaatio on yksi suurimmista tekijöistä nuorten harrastamisen taustalla. Harjoituksissa viihtyminen lisää pelaajien motivaatiota, ja sitä kautta he myös käyttävät enemmän aikaa harjoitteluun. Urheiluun enemmän aikaa käyttävät nuoret jatkavat tutkitusti harrastamista pidempään.

Valmentajilla on vastuu vaikuttaa urheilijoiden motivaatioon ja hyvinvointiin harjoituksissa. Urheilijoiden sisäistä motivaatiota lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omiin harjoituksiin, tunne omien kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Kaikki nämä keinot lisäävät myös urheilijoiden hyvinvointia harjoituksissa. Nuoressa iässä urheilijoiden viihtyvyyden ja lajin pelillisen harjoittelun pitäisi kulkea käsi kädessä.

Huippu-urheilu on tällä hetkellä menossa huolestuttavaan suuntaan. Kilpailu huipulla käy koko ajan kovemmaksi ja kovemmaksi, ja tämän takia oma laji täytyy valita entistä nuorempana. Harjoitusmäärät ovat suuria ja aika riittää vain yhden lajin harrastamiseen. Kaikki urheilijat kokevat uransa aikana vaiheen, jolloin motivaatio omaa lajia kohtaan vähenee. Koska nuorille ei nykypäivänä anneta hyviä mahdollisuuksia harrastaa monia eri lajeja samanaikaisesti, motivaation loppuessa saattaa urheileminen loppua kokonaan. 

Psyykkisen harjoittelun hyödyntäminen 

 

Nykypäivänä huippu-urheilussa lajien korkeimmilla tasoilla vaaditaan fyysisen harjoittelun lisäksi myös psyykkistä harjoittelua. Kilpailu on erittäin kovaa, joten urheilijoiden täytyy hyödyntää kaikkia marginaaleja ollakseen parhaita. 

Esimerkiksi tilanteiden visualisointi ennen suoritusta on tärkeä psykologinen tekijä suorituksen parantamisen kannalta. Monet huippu-urheilijat käyttävät visualisoinnin keinoja ennen tärkeää suoritusta. 

Kuvitellaan, että jalkapallo-ottelussa pelaajalla on edessään tyhjä maali. Pelaaja, joka kuvittelee mielessään tekevänsä maalin ennen laukausta, luultavasti myös tekee maaliin. Pelaaja, joka pelkää laukovansa tilanteessa maalin ohi, taas epäonnistuu myös todennäköisemmin laukauksessaan. Visualisointi lisää itseluottamusta ja parantaa urheilijan suoritusta.

Urheilussa parhaimman suorituksen saavuttamiseksi ajattelun pitää olla positiivista ja urheilijan täytyy olla rauhallinen. Kuusi olympiakultaa ratapyöräilyssä voittanut skotlantilainen Sir Chris Hoy sanoi Cycling Weekly -lehden haastattelussa:

“Älä koskaan käytä sanoja jännittynyt tai ahdistunut; käytä sanoja innostunut ja odottava.”