Oikeaan aikaan soitetut kappaleet voivat viedä katsojat syvemmälle ottelun jännitykseen. Kuva: Anna Kunnas
Musiikki on monella tapaa tärkeä elementti urheilutapahtumissa. Pelaajien ohella katsojat voivat saada virtaa ja energiaa oikea-aikaisten rytmien ja melodioiden soidessa. Musiikkia kuunnellaan bussimatkoilla, pukukopeissa, pelikatkoilla – ja joskus jopa urheilusuorituksen aikana. Toimittaja Kaj Kunnas ja urheilu-dj Angelo T. Welander kertoivat Floppitaululle suhteestaan musiikkiin ja urheiluun.
Teksti: Eevert Lifländer
Mikä suomalainen musiikkikappale soi maailmanlaajuisesti urheilutapahtumissa lajista tai paikasta riippumatta? Monelle ensimmäinen mieleen tuleva hitti on usein joko Lordin Euroviisu-kappale “Hard Rock Hallelujah” tai Daruden “Sandstorm”.
Suomalaisten klassikoiden lisäksi myös kansainväliset hitit ovat viihdyttäneet urheilukansaa erilaisissa tapahtumissa.
Oikein valitut ja ajoitetut musiikkikappaleet ovat loistava tapa rytmittää yleisötapahtumia. Ammattitaitoinen dj osaa aistia tunnelmaa tapahtumassa tai kilpailussa. Nopeatempoisemmat lajit vaativat nopeampaa reagointia tilanteisiin myös musiikin osalta.
Esimerkiksi salibandyottelun pelikatkojen pituus voi vaihdella sekunneista aina moneen minuuttiin asti. Niihin parhaiden kappaleiden valinta voi olla haastavaa, mutta musiikkia oppii kokemuksen kautta hyödyntämään.
Tärkeää on muistaa palvella katsojia, pelaajia ja tapahtumaa itseään. Kappaleet ovat vain osa äänimaailmaa, ja teknologian kehitys mahdollistaa uusia ulottuvuuksia musiikin hyödyntämiseen urheilussa.
Yleisö pääsi tuulettamaan Justus Kainulaisen maaleja loppuottelussa Ruotsia vastaan. Kuva: Tinja Sallinen
“Kun sen kuulee määrätyssä fiiliksessä, niin tulee tippaa linssiin”
Urheilupersoona Kaj Kunnas suhtautuu musiikkiin positiivisella mielellä. Hänelle, kuten monille muille, musiikilla on suuri merkitys.
“Ensinnäkin musiikki on mulle tosi tärkeää. Kuuntelen sitä erittäin paljon. Olen kuitenkin enemmän sellainen hyvän tuulen ihminen. Tarkoitan sitä, että haluan musiikin vievän minut sellaiseen flow-tilaan, tai sitten tuovan vähän pilkettä silmäkulmaan”, Kunnas kertoo.
“Autoa ajaessa voi päästä tilaan, jossa menee monta kilometriä sellaisessa huikeassa fiiliksessä, kun tulee sopiva biisi.”
Kunnakselle suomalaista musiikkia kuunneltaessa sanoitukset ovat tärkeimpiä.
“Välillä tärkein on se rytmi, sellainen meno ja meininki. Mutta esimerkiksi John Lennonin “Imagine” on sellainen kappale, että kun sen kuulee määrätyssä fiiliksessä, niin tulee tippaa linssiin”, Kunnas tunnelmoi.
Kaj Kunnas antaa musiikin viedä häntä, eikä toisinpäin. Kuva: Eveliina Gutierrez
Kun musiikkia ajatellaan osana urheilua, puhutaan koreografiasta, sisääntulokappaleista, maalilauluista tai pelikatkoilla viihdyttävistä basson täyteisistä hittibiiseistä. Kuulija keskittyy näihin, koska hän aistii ne myös itse. Urheilijoille nämä ovat vasta pintaraapaisu heidän kuulemastaan ja aistimastaan.
Lähes kaikki kuuntelevat musiikkia, ja se yhdistää meitä ihmisinä. Musiikki voi auttaa esimerkiksi sydänsuruun tai ylittämään omia rajoja. Se merkitsee lähes kaikille jotain, ja se jos jokin on hienoa.
“Kun mä urheilen, musiikkivalintaan vaikuttaa paljon, millaisissa fiiliksissä olen. Joskus se voi olla Sarah Brightmania tai klassista. Tänään on Jean Sibeliuksen päivä. Olen tilannut ‘Finlandian’ illan otteluun luomaan pienen draaman hetken. Yleisesti mä kuuntelen kyllä ihan klassisesta JVG:hen”, Kaj Kunnas kertoo.
“Musiikkilistoillani saattaa olla jopa 40 eri artistia. Joskus kappale voi olla Leijonakuninkaasta tuttu Hakuna Matata, joka sytyttää minut.”
“Mä annan oikeastaan musiikin viedä itseäni, enkä päinvastoin.”
Suomalaisfanit tuulettavat osumaa salibandyn MM-finaalissa. Suomen maalilauluna toimi kappale nimeltä ‘Love The Way You Play’. Kuva: Tinja Sallinen
Salibandyn MM-kisoissa juontotehtävissä ollut Kunnas ei vielä osannut sanoa tarkemmin suhteestaan kisabiisinä toimineeseen “More”-kappaleeseen. Kappaleen esittää suomalainen Every Green In May yhdessä eurodance-legenda Pandoran kanssa. Kappaleella vierailee myös lyömäsoitinyhtye TAKOMO.
“More” soi Helsingin jäähallilla ja Hartwall Arenalla kaikkien otteluiden yhteydessä, joten Kunnas on ehtinyt kuulla sen jo kymmeniä kertoja.
“Kisojen avajaisissa olin yhtä lähellä Pandoraa kuin mitä me nyt tällä hetkellä. Siinä sovittiin askeleista ja miten liikutaan, niin kyllähän se tuli todella lähelle. Mutta mun täytyisi kuunnella sitä vähän muissa tilanteissa. Jos joku soittaa tuon kappaleen esimerkiksi kahden vuoden päästä, voi se tuoda ihan eri fiiliksiä kuin nyt”, Kunnas sanoo.
“Se on kappale, jota en ikinä unohda”
Kunnaksen vahvin urheiluun liittyvä musiikillinen kokemus oli Barcelonan olympialaisten avajaisten selostaminen vuonna 1992.
“Freddie Mercury oli kuollut edeltävänä syksynä. Hänen kappaleensa Barcelona esitettiin avajaisissa. Sen lauloi paikan päällä Montserrat Caballé, ja Freddien osat tulivat narulta.
Se on kappale jota en ikinä unohda – aina nousee iho kananlihalle, kun mä kuulen sen biisin.”
“On todella vaikea sanoa yksittäisiä biisejä, mitä tykkään itse kuunnella urheillessa. Kun saan sen flow-tilan päälle, en välttämättä kuule ollenkaan, mitä siellä lauletaan. Silloin voi yhtä hyvin soida vaikkapa ABBA tai Rammstein”, Kunnas kommentoi.
“Musiikki voi yhtä hyvin olla Eppu Normaalia tai Sibeliusta. Madonnaa, Rihannaa, Lady Gagaa… Mulle urheilu ja musiikki on niin tärkeää, että on vaikea tehdä mitään toplistoja. Kyllä musiikki ja urheilu kuuluvat yhteen”, Kunnas tiivistää.
Rytmi saa fanit luomaan tunnelmaa yhdessä
Tero Töyrylä on salibandyihmisille tuttu “superfani”, joka rummuttaa tahtia salibandyotteluissa ympäri Suomea. Turusta alunperin lähtenyt fanittaminen on tehnyt Töyrylästä yhden lajin tunnetuimmista henkilöistä Suomessa.
“Se alkoi lyhyesti siitä, kun Turussa pelattiin isoissa halleissa. Katsojia oli siellä täällä, mutta ei ollut oikein tunnelmaa. Ajattelin, että vedän sitten kerralla överiksi”, Töyrylä kertoo.
“Musiikin suhteen olen hyvin kaikkiruokainen. Vaikka autoa ajaessa menee vähän kaikki. Se musiikkimaku tulee jostain omasta nuoruudesta”, Töyrylä naurahtaa.
Töyrylä luo tunnelmaa katsomossa, ja nykyään myös järjestävät organisaatiot tunnistavat hänet yleisön seasta. Joskus dj saattaa auttaa Töyrylää lisäämällä bassoa hänen rummuttamisensa taustalle.
Angelo T. Welander on tuntematon viihdyttäjä
Angelo T. Welander on ruotsalainen urheilu-dj. Moni suomalainen urheilun kuluttaja on tietämättään kuunnellut hänen soittamaansa musiikkia. Angelo on vastannut esimerkiksi jääkiekon ja salibandyn MM-kisojen musiikkivirrasta viime vuosina.
Welander aloitti urheilu-dj:n uransa vasta noin viisi vuotta sitten, mutta on jo nyt suosittu valinta kansainvälisiin urheilutapahtumiin.
Angelo T. Welander Kuva: iffwfc Instagram
“Olen aina pitänyt musiikista, mutta ole niinkään kiinnostunut minkään instrumentin soittamisesta. Pidän kaikenlaisesta musiikista ja sen vaikutuksesta ihmisiin.”
“Varhaisin muistoni musiikista urheilussa on jääkiekko-otteluista Örebrosta. Kävimme isäni kanssa peleissä ja dj soitti siellä Status Quon “Whatever You Want” -kappaleen. Soitan sitä itsekin dj:n roolissa”, Welander kertoo.
“Aloitin dj-urani soittamalla musiikkia tyttäreni salibandyjoukkueen FBI Tullingen otteluissa. Hän oli tuolloin 13-vuotias. Minusta otteluissa oli aina liian hiljaista, joten aloin soittaa Magnus Ugglan kappaletta ‘Pom Pom’. Muistan kuinka vierasjoukkueen vanhemmatkin taputtivat rytmissä, vaikka tyttäreni joukkue oli juuri tehnyt maalin”, Welander muistelee.
“Pian tämän jälkeen aloin ottaa oppia muilta ja laajentamaan lajikirjoa myös salibandyn ulkopuolelle.”
“Vaikeinta dj:n ammatissa on miellyttää kaikkia kuuntelijoita. On soitettava monia erilaisia genrejä, jotta sen voisi saavuttaa. On löydettävä oikea tunnetila juuri oikealla hetkellä”
Welanderin mielestä erikoisefektit tulevat lisääntymään urheilussa tulevaisuudessa. Hän on jo muutaman vuoden ajan tuonut repertuaariinsa esimerkiksi lasereita ja pamahduksia luomaan tunteen, että ollaan jonkin suuren äärellä.
DJ-laitteet kehittyvät jatkuvasti. Pian erikoistehosteiden puuttuminen urheilutapahtumissa on harvinaisempaa kuin niiden löytyminen. Kuva: Ida Holopainen
“Ihmiset ovat rakastaneet lasereita. Maalilaulun taustalla kuuluvat lasersäteet ja pelin jatkuessa tapahtuva “räjähdys” ovat omiaan lisäämään pelin tapahtumien vaikuttavuutta. Ne yleistyvät varmasti tulevaisuudessa”, Welander vakuuttelee.
Angelo kertoi pitävänsä eniten mm. Ina Coladan ‘Wodka Mit Irgendwasin’ ja Glamrock Brothersin ‘Drunken Sailorin’ soittamisesta urheilutapahtumissa.
“Tee soittamastasi musiikista juuri sinun näköistäsi”
“Urheilussa dj:n roolin haastavuus vaihtelee lajeittain. Kaikki riippuu siitä, millä tasolla kilpaillaan. Helpoin urheilulaji musiikin soittamiseen on ehdottomasti jalkapallo, mutta sielläkin on oltava valmis nopeisiin tilanteisiin”, Welander muistuttaa.
“Lentopalloa pitäisin myös suhteellisen helppona, mutta koripallo on ehdottomasti vaikein laji. Dj:n on vaikea ehtiä reagoida kaikkiin kentän tapahtumiin. Koripallossa on yleistä tehdä efektejä niin onnistuneisiin heittoihin, puolustuksiin ja muihin näyttäviin tilanteisiin “
Welanderin mukaan koripallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa on niin paljon kuulutuksia, että siellä soitetaan mieluiten instrumentaalisia kappaleita. Näin kuuluttajan tarvitse puhua toisen kappaleiden päälle.
“Kaikilla tauoilla ei tarvitse soittaa musiikkia. Nopeissa urheilulajeissa peliväline voi palata takaisin peliin hyvinkin nopeasti. Siinä voi olla vaikea pysyä mukana. Siksi dj:n on pystyttävä olemaan tilanteessa ajan tasalla.”
Tyhjät katsomot ovat olleet korona-aikana tuttu näky. Ilman katsojia on todella vaikea luoda urheilutapahtumiin niille oleellista tunnelmaa. Kuva: Amanda Julin
Nuorille ja aloittaville tiskijukille Angelo haluaa antaa seuraavat vinkit:
“Pyri soittamaan mahdollisimman useissa tapahtumissa. Vaihtele eri lajien välillä, ja pyri saamaan kokemusta eri kokoisista halleista. Ota oppia myös muilta. Ennen kaikkea tee soittamastasi musiikista juuri sinun näköistäsi”, Welander kannustaa.
Lähde: floorball.sport (IFF)
