Pekingin talviolympialaiset häämöttävät jo kahden viikon päässä. Jasmi Joensuu, 25, on testitulosten perusteella elämänsä kunnossa. Olympialaisissa onnistumisen esteenä on enää pandemia ja korkeaan ilmanalaan sopeutuminen Kiinan vuoristoladuilla. Miten nämä uhat selätetään viimeistelyssä suorituskyvyn maksimoimiseksi?

Teksti: Niina Karjalainen

Kuva: jasmijoensuu/Instagram

Olympialaisten maastohiihdon matkat kilpaillaan noin 1700 metrin korkeudessa Zhangjiakoun alueella. Suurin osa Suomen maastohiihdon olympiaedustajista on tällä hetkellä valmistautumassa korkeanpaikan leirillä Dolomiiteilla sijaitsevassa Seiser Almissa siihen asti, kunnes lento lähtee ilmojen halki Pekingiin 26. tammikuuta. Jasmi Joensuu teki kuitenkin erilaisen ratkaisun ja vaihtoi maajoukkueen leirityksen omaan valmistautumiseen Vantaalla perheensä luona.

Sprinttereille riskittömämpi reitti

Joensuun päätavoitteena olympialaisissa voidaan pitää sprinttimatkoja, vaikka viestiosuuskin hyvillä näytöillä voi lohjeta. Sprinttereillä on 12 päivää aikaa sopeutua Pekingissä lentokoneen laskeutumisen jälkeen ennen ensimmäistä starttia. 

Seiser Almissa Suomen maastohiihtomaajoukkueen mukana oleva Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen asiantuntija Jussi Mikkola onkin sprinttereiden osalta luottavaisin mielin kotimaassa valmistautumisen onnistumisesta.

”Pääsääntöisesti on riittävästi aikaa sopeutua Pekingin korkeaan ilmanalaan, kun Jasmin ensimmäinen kilpailu on vasta sprintti 8. päivä helmikuuta. Heillä, jotka osallistuvat yhdistelmähiihtoon 5. päivä, tilanne on sopeutumisen suhteen hieman kriittisempi.”

Muun muassa entisen maastohiihtäjä Matti ”Happo” Heikkisen valmentajana tunnettu Toni Roponen kommentoi olympialaisten ensikertalaisen Joensuun tekemää valintaa järkeväksi.

”Ennen olympialaisiin lähtöä valmistautuminen on mielestäni enemmänkin fiilistelyä ja lihaksiston saamista kuntoon, ja viimeiset tärkeimmät treenit tehdään siellä Kiinassa, koska sinne mennään joka tapauksessa ajoissa. On ihan järkevä ratkaisu, ettei korkealle mennä ennen sitä. En pidä sitä tässä vaiheessa välttämättömänä, koska Jasmille voisi olla riski, jos korkea jakso on yhteensä liian pitkä. Tällöin pitäisi olla absoluuttinen tieto ja kokemus siitä, miten kauan korkealla voi olla, ja missä vaiheessa alkaa tulla väsymys korkeanpaikan harjoittelusta”, Roponen sanoo.

Mikkola haluaa lisäksi korostaa erityisesti urheilijoiden yksilöllisyyttä valmistautumisessa.

”Korkealla vuoristossa ongelmia suorituskykyisille sprinttereille voi mahdollisesti aiheuttaa se, että harjoitusvauhdit laskevat liikaa liian pitkäksi aikaa vähäisemmän hapen takia. Mutta tekemällä täällä oikeita asioita voi myös valmistautua vallan mainiosti.”

“Asia ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen. Tärkeintä on kokonaisuuden katsominen: mikä kenenkin elimistön tilanne on, tarvitseeko esimerkiksi kisoja ja toiset eivät välttämättä halua olla reissussa niin pitkään. Tämä on kompromissien tekemistä, yksilö edellä pyritään löytämään urheilijalle kokonaisuuden kannalta optimaalinen valmistautumismalli.”

Uran alkuvuosien yllättävät edut

Lukiosta valmistumisen jälkeen Jasmi Joensuu vietti Yhdysvalloissa Denverin yliopistossa yhteensä neljä vuotta opiskellen ja harjoitellen korkeassa ilmanalassa vuosina 2016-2019. Roponen toimi Denverissä maastohiihdon päävalmentajana juuri Joensuun jälkeen, vuodet 2019-2021. Hänen mielestään Joensuu hyötyy etenkin Denverin 1600 metrin korkeudella sijaitsevassa kaupungissa asumisesta, harjoittelemisen ja kilpailemisen lisäksi. 

”Jasmin elimistössä on niin hyvä muistijälki korkealla asumisesta, että kun hän menee Kiinaan, niin hänen elimistönsä sopeutuu sinne nopeammin. Elimistöön syntyy muistijälkiä vähähappisemmasta ympäristöstä, ja sen takia siitä on varmasti hyötyä. Neljän vuoden aikana Jasmi oppi kilpailemaan korkealla hyvin. Hän oppi ymmärtämään, miten korkealla pitää hiihtää, se on tärkeä asia.” 

Mikkola muistuttaa myös koko kauden kestäneen harjoittelun merkityksestä.

”Ylipäätään Suomen maastohiihtomaajoukkue on aika hyvin ollut tänä vuonna korkealla harjoittelemassa.”

Missä luoda kestävin koronakupla?

Joensuu totesi Iltasanomien haastattelussa, että turvallisinta on olla lähtemättä korkealle. Leirikeskuksessa Seiser Almissa on paikalla Suomen lisäksi myös hiihtäjiä Norjan ja pieni osa Venäjän maajoukkueesta. Helsingin Sanomien mukaan ainoastaan Ruotsi muutti viime hetkelle suunnitelmiaan koronaviruksen pelossa ja siirsi leirityksensä Livignoon. 

”Mielestäni yhtä lailla se voi tällä hetkellä tarttua missä vain, vaikka Suomen Cupissa Vantaalla. Suurin riski liittyy matkustamiseen ja lentokentällä olemiseen. Itse Seiser Almissa ei enää kukaan sairastu”, Roponen kommentoi.

”Täällä hotellilla en ainakaan itse keksi, miten asiat voitaisiin vielä terveysturvallisemmin järjestää. Nämä asiat on mietitty nimenomaan meidän lääkäritiimin kanssa”, tähdentää leiriltä tavoitettu Mikkola.

Mutta kuten Mikkola nokkelasti summaa: ”Kaikista tärkeintä Pekingiin lähtiessä on, että olet hyvässä kunnossa, valmistaudut sitten missä hyvänsä.”

Aika näyttää saadaanko Suomen maastohiihdon mitaliputki olympialaisissa jatkumaan urheilijoiden erilaisista valmistautumisista huolimatta.