Floppitaulun piinapenkkiin saapui entinen jääkiekkoilija, SM-liigan kovanaamana tunnettu Patrik Lostedt.

Teksti: Piia Utoslahti

Patrik Lostedt toimii nykyään Karhu-Kissojen A-junioreiden apuvalmentajana. (Kuva: Lotta Nieminen)

K: Kuka olet, pelipaikka ja kasvattijoukkue?

V: Patrik Lostedt, juniorivuosina, mestiksessä ja liigassa pakkina. Liigassa pelasin myös laitahyökkääjänä. Kasvattiseura on Helsingin IFK.

K: Millainen rooli sinulla oli kaukalossa?

V: Fyysinen puolustaja, taklasin paljon juniorivuosina ja pelasin kovempaa peliä. Ei ikinä niinkään taitokiekkoilija, olin työmiesosastoa.

K: Kun sanoit että pelasit hyökkääjänäkin, niin millainen hyökkääjä olit?

V: Aika samalla kaavalla mentiin siinäkin, ei siinä tarvinnu hirveesti kiekollista taitoa esitellä. Pyrin pääasiassa laittamaan paineen vastustajan puolustuspäähän ja kuluttamaan vastustajan hyökkääjiltä energiaa ja antaa tilaa omille joukkuekavereille.

K: Ei ikinä tarvinnut sentään maalivahdiksi heittää?

V: Ei tarvinnut, mutta kyllä sitäkin pikkupoikana joskus kokeilin. Ei minusta veskaria olisi saanu tekemälläkään.

K: Vammahistoriastasi: millaisia vammoja tuli pelaajauran aikana? Vaikuttavatko ne elämääsi näin pelaajauran jälkeen?

V: Vammoja tuli enemmän aikuisiällä. B-junnuissa meni sivuside, revähti vaan: onneksi ei mennyt poikki. Sitten vedin monta vuotta ihan terveenä. Aikuisiällä SM-liigassa meni vasemman käden nimetön jai vasen nilkka. Oikean jalan ristiside on parsittu kasaan kaksi kertaa. Viimeisellä kaudella tuli vielä nivusvamma ja urheilijantyrä.

K: Urheilija ei siis tervettä päivää nähnyt?

V: No, pelityyli oli kyllä kuluttava, mutta välillä oli huonoa tuuria ja sitten ihan selkeitä tilanteista tulleita, polven vääntymistä ja nilkan menoa. Sitten oli kaatumisia, kun menin tolppaa päin. Joskus olen sitä harmitellut, kun sen takia huilasin puoli vuotta. Mutta eipä sille mitään voi.

K: Ikimuistoisin tappelu pelaajaurallasi?

V: Kaikki on tietenkin mielessä. En tiedä onko ikimuistoisinta, mutta olen tapellut Sami Heleniusta vastaan, onhan se iso, asiansa osaava mies. Sitten oli tietysti Matt Nickerson, varsinkin silloin, kun se pelasi Porissa, olihan siinä aikamoiset fiilikset, kun täysi porilainen jäähalli huutaa.

Omalla pelaajaurallani eniten puhuttu oli ehkä Andreas Jämtinin kanssa tappelu Turussa. On niitä tietysti kiva aina välillä muistella. Kyllä ne asiat ovat kuitenkin jääneet taka-alalle, tässä kun ikää on tullut.

K: Muistatko noista tappeluista, että olitko itse aloittajana vai olitko vaan vastaanottavana osapuolena?

V: Kyllä ne on vähän tilanteessa tulleita, molemmat on siihen vaan lähteneet. En niin tarkkaan muista, että kumpi  aloitteen tappeluun olisi tehnyt .Tietyn roolin pelaajat joutuivat ennen ottamaan enemmän osumaa. Satuit taklaamaan tiettyä väärää pelaajaa, niin se helposti laukaisi tappeluita. Ei ole semmosia muistikuvia, että kukaan olisi huudellut kenellekään.

 

Lostedtin mukaan hänen roolinsa kaukalossa oli fyysinen puolustaja. (Kuva: Patrik Lostedtin kotialbumi)

 

Juttua muokattu 11.10.2022 klo 10.01, korjattu asiavirhe.