Presidentti Martti Ahtisaari siunataan tänään Helsingissä

Helsingin Tuomiokirkkoon odotetaan saapuvan yli 800 kutsuvierasta ympäri maailmaa. Mutta kuka hän oli?

Kuva: Tilda Torkkola
Presidentti Martti Ahtisaaren hautajaiset pidetään Helsingissä perjantaina 10. marraskuuta.

Suomen entinen presidentti Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi Viipurissa vuonna 1937. Presidentin isä oli vuonna 1908 syntynyt Oiva ja äiti oli Tyyne (s. 1903). Isä oli syntyjään Norjasta ja sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1929. Vuonna 1935 hän vaihtoi nimensä Adolfsenista Ahtisaareksi. Poikansa syntyessä hän toimi Viipurissa huollon aliupseerina ja varuskunnan aliupseerina muutettuaan Kuopioon, missä presidentti vietti lapsuutensa. Myös Kuopiossa presidentti Ahtisaari tapasi tulevan vaimonsa Eeva Hyvärisen, myöhemmin Ahtisaaren.

Martti Ahtisaari aloitti koulutaipaleensa Kuopiossa, jossa hän kävi lyseon ensimmäiselle luokalle asti. Kesken lyseon perhe muutti Ouluun isän töiden perässä. Oulussa Ahtisaari kävi lyseon loppuun. Hän oli aktiivinen kävijä Nuorten miesten kristillisessä yhdistyksessä, joka oli lyseon lisäksi keskeisessä osassa muovaamassa maailmankuvaa nuorelle miehelle. Varsinainen opiskelu alkoi varusmiespalveluksen jälkeen, kun Ahtisaari pääsi Oulun opettajakorkeakouluun, mistä hän valmistui vuonna 1959 kansakoulunopettajaksi. Vuonna 1960 Ahtisaari lähti Pakistaniin ruotsalaisten ylläpitämän liikuntakasvatusopiston johtajaksi. Pakistanista kolmen vuoden jälkeen palattuaan hän aloitti opiskelun Helsingin kauppakorkeakoulussa. Samalla hän toimi Helsingin kansainvälisen ylioppilasklubin ja Ylioppilaiden Kansainvälisen Avun toiminnanjohtajana. Opiskelut jäivät kuitenkin kesken sillä Ahtisaari pestattiin ulkoministeriön kehitysaputoimistoon 1.4.1965.

Ahtisaari toimi suuren osan työurastaan YK:n alaisissa tehtävissä. Presidenttikautensa hän toimi myös rauhanneuvottelun ja sovittelun tehtävissä jälkeen. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto elämäntyöstään rauhanneuvottelijana.

1965-1973	Tehtäviä Suomen ulkoasiainministeriössä
1973-1976	Suomen Tansanian-suurlähettiläs
1977-1981	YK:n apulaispääsihteeri
1978-1988	YK:n pääsihteerin Namibia-asioiden erityisedustaja
1984-1986	Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyön alivaltiosihteeri
1987-1991	YK:n hallinto- ja talousasioiden alipääsihteeri
1989-1990	YK:n pääsihteerin erityisedustaja Namibiassa
1991-1993	Valtiosihteeri
1992-1993	Entisen Jugoslavian, Bosnian ja Hertsegovinan työryhmän puheenjohtaja Genevessä
1994-2000	Suomen tasavallan 10. presidentti

Ahtisaari oli ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu presidentti. Hän oli SDP:n ehdokas. Ahtisaari oimi yhden kauden presidenttinä vuosina 1994-2000, ja edeltäjänsä presidentti Mauno Koiviston tavoin hän kannatti Suomen EU-jäsenyyttä ja pani arvovaltansa peliin, että hanke toteutuisi. Presidenttikautensa päätyttyä vuonna 2000 Ahtisaari perusti CMI (Crisis Management Initiative ry:n), joka kasvoi maailman arvostetuimmaksi järjestöksi. Järjestön keskeinen tehtävä oli auttaa kansainvälistä yhteisöä ennaltaehkäisevän diplomatian ja rauhanvälityksen hyödyntämisessä. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Martti Ahtisaari toimi rauhanprosessien vetäjänä Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Näiden lisäksi Ahtisaari toimi myös Suomen suurlähettiläänä monissa Afrikan maissa. Hänellä oli todella iso rooli Namibian itsenäistymisprosessissa. Ennen Namibian itsenäistymistä hän johti YK:n siirtymävaiheen tukiryhmää. YK:n operaatioon kuului perinteisen rauhanturvaamisen lisäksi siviiliosasto, joka avusti itsenäistä maata muun muassa vaalien järjestämisessä, ihmisoikeuksissa sekä poliisilaitoksen ja koulutuksen järjestämisessä.

Presidentti Martti Ahtisaaren hautajaiset järjestetään Helsingissä perjantaina 10. marraskuuta. Hautajaiset alkavat siunaustilaisuudella, johon yleisöllä on mahdollisuus tulla kunnioittamaan entistä presidenttiä. Tämän jälkeen hänet haudataan Hietaniemen hautausmaalle muiden presidenttien luo.

Ahtisaaren hautajaisiin osallistuu useita vieraita ympäri maailmaa. Vieraita ovat esimerkiksi Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ja Kosovon presidentti Vjosa Osmani. Yle lähettää hautajaiset suorana lähetyksenä.

Presidentti Ahtisaaren vaikutus kasvoi paljon presidenttiyttäkin laajemmalle, arvioivat Ylen haastattelemat suomalaiset. Nobel-palkinto oli monelle suuri ylpeyden aihe.

Tekijät: Jani Rinkinen, Wiljami Raatikainen, Martin Engberg, Roni Heinonen, Tilda Torkkola, Heini Knaapi, Samuli Martikainen ja Aris Torres.