Nälkä on voittamisen avain
Jyrki Ahon tie jääkiekon maailmassa on kertomus intohimosta, periksiantamattomuudesta ja kasvusta. Vain puolentoista vuoden iässä alkoi matka, joka on vienyt häntä pelaajasta kansainväliseksi valmentajaksi. Nuorena luistelun ja kiekon vauhti veivät mennessään.
Jyrki toivoo nuorten löytävän samanlaisen innon peliä kohtaan kuin hän aikanaan, vaikkei ovet ammattilais kiekkoilijaksi avautuisikaan. Pelivuodet antoivat paljon, vaikka fyysiset kivut ja itsekkäät pelaajat koettelivatkin. Toisaalta juuri nämä haasteet ohjasivat hänet valmennuksen tielle.
Valmentajaksi siirtyminen oli luontevaa, sillä Aho oli jo pelaajavuosinaan kiinnostunut pelin strategisista puolista ja opiskellut valmennusta. Hän näkee valmentajan roolin ennen kaikkea pelaajien tukijana ja kasvattajana. Täydellisyyttä ei voi saavuttaa, mutta parhaansa on tehtävä. Vielä nuorena Bluesin valmentajana Aho haki täydellisyyttä. Iän ja kokemuksen myötä hän kuitenkin ymmärsi, että tärkeintä on tukea pelaajia myös vaikeina hetkinä.
Vuonna 2003 Ahon ura jatkui Jukureiden apuvalmentajana Mestiksessä, jossa seuran toimintatavat ja kehityshalu tekivät vaikutuksen. Ensimmäinen kausi toi hopeaa, mutta pettymyksistä opittiin. Viimeinen kausi päättyi mestaruuteen. Saksassa Jungadler Mannheimissa kaudella 2006-2007 Aho oppi, kuinka paljon muualla panostetaan jääkiekkoon niin työn kuin rahallisten resurssien määrässä. Tätä ei Suomessa hänen mukaansa ymmärretä tänä päivänäkään.
Paluu Suomeen toi mukanaan JYPin apuvalmentajan paikan SM-liigassa, jossa menestys tuli nopeasti. Seura voitti mestaruuden 2009 ja toisen Ahon johdolla 2012. Näinä vuosina Aho oppi, että voittamisen kulttuuri syntyy yhteisestä tahdosta ja vastoinkäymisistä. Aho puhuu paljon myös voittamisen nälästä, jonka ylläpitäminen voittoputkien jälkeen on aina vaikeaa.
Aho palasi Bluesiin päävalmentajaksi vuonna 2013. Seuran talousvaikeuksista huolimatta joukkueen sisäinen henki ja huumori tekivät valmentajaan vaikutuksen. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä Espoon Blues ajautui lopulta konkurssiin vuonna 2016. Bluesin jälkeen tie vei Porin Ässiin, mutta sai potkut puolentoista vuoden jälkeen vuonna 2018. Kaikki haasteet ovat kuitenkin kasvattaneet ja lopulta johtaneet uusiin urakäänteisiin.
Vuonna 2018 Aho sai ainutlaatuisen tilaisuuden Kiinassa, jossa hän toimi Kunlun Redstarin apuvalmentajana ja maajoukkueen päävalmentajana. Kiinan jääkiekkokulttuuri oli haastava, mutta opetti arvostamaan kulttuurieroja ja inhimillisyyttä. Seuraavaksi Aho jatkoi uraansa Itävallassa ja Ranskassa. Suomalaiset aliarvioivat Ahon mielestä näitä sarjoja, vaikka jokaisesta löytyy myös todella taitavia ulkomaalaisia pelaajia.
Viime vuonna Aho palasi Liigaan Kiekko-Espoon päävalmentajaksi. Hän näkee Espoossa mahdollisuuden menestyä, kiitos vahvan junioritoiminnan ja yhteisön merkityksen. Ahon oma tavoite on olla paras versio itsestään, kasvamalla ja kehittymällä ihmisenä. Valmentajana hän haluaa nauttia jokaisesta hetkestä. Koskaan ei voi tietää, milloin se loppuu. Ei kuitenkaan haittaisi olla vielä osa voittavaa joukkuetta.
