Kuvareportaasi älypuhelimien valtaamasta maailmasta

Motorola toi markkinoille vuonna 1983 maailman ensimmäisen kaupallisen matkapuhelimen, Motorola DynaTACin. Puhelin painoi hieman alle kilon, siihen pystyi tallentamaan 30 puhelinnumeroa, akku kesti puheluiden puhumista 30 minuuttia ja päälläoloa kahdeksan tuntia. LED-valaistut numeronäppäimetkin löytyi. Hintaa sillä oli Yhdysvalloissa vaivaiset 3 995 dollaria. Hinta ei ollut silloinkaan este – ostajia kyllä löytyi. 1980-luvulla tuskin osattiin edes kuvitella millaiseksi puhelimet kehittyisivät muutaman vuosikymmenen aikana ja kuinka radikaalisti ne vaikuttaisivat ihmisten elämään. Tänä päivänä, ainakin jos tarkkailee ihmisiä maamme pääkaupungissa, tuntuu että arjen ja elämän keskipisteessä monella ovat älypuhelimet, tablet-tietokoneet, älykellot ja muut älykkäät elektroniset laitteet. 
Työt tehdään liikkeessä puhelimella, tabletilla tai kannettavalla tietokoneella aamun ruuhkajunassa tai kahvilassa, kavereihin ja sukulaisiin pidetään yhteyttä esimerkiksi WhatsApp -keskusteluohjelman avulla viestitellen ja uutiset luetaan paperilehden sijaan netistä. Huomio on jatkuvasti älylaitteessa.

Kuva: Timi Kuosmanen

Seuraavan kerran, kun matkustat esimerkiksi julkisilla kulkuneuvoilla ja vieressäsi istuva on puhelin kädessään, vilkuile puhelimen näyttöä vaivihkaa ja katso mitä siellä oikeasti tapahtuu. Monesti käyttäjä vain selailee aloitusnäyttöjä vasemmalle ja oikealle, sammuttaa näytön ja laittaa takaisin päälle nähdäkseen kymmenen sekunnin välein kellonajan tai selaa Facebookin uutisvirtaa niin kovalla vauhdilla alaspäin, ettei lukea kerkeä. Varmasti jokainen meistä harrastaa tai on harrastanut edellä mainittuja asioita.

Ja koska pienet, mukana kulkevat älylaitteet eivät riitä, on markkinoille nousevalla tahdilla ilmestynyt myös kodinkoneita, jotka voidaan liittää langattomasti internetverkkoon – älyä unohtamatta. Jopa kokonaisia älykoteja on alettu suunnittelemaan ja rakentamaan. Luulen, että pian ihminen ei tarvitse itseään juuri mihinkään.
Vuonna 2015 suomalaisista 16-74-vuotiaista jopa 75 prosentilla oli käytössään älypuhelin, tänään vuonna 2017 varmasti vielä useammalla.
Onko esimerkiksi älypuhelimesta enemmän haittaa vai hyötyä? Etäännyttääkö se meitä toisistamme vai tuoko se enemmän yhteen?

Kuva: Timi Kuosmanen

Pitkälle on päästy siitä lähes kilon painavasta matkapuhelimesta, jolla pystyi vain soittamaan puheluita.

Ja tallentamaan numeroita.

Juuri nyt kirjoitan tätä junassa puhelimella ja katselen ympärilleni. Edessäni istuu kaksi miestä langattomat kuulokkeet korvillaan ja puhelimet kädessään. Vasemmalla taas nuori nainen ja mies. Kuulokkeet korvillaan ja silmät tiukasti puhelimen näytöllä. Itse asiassa valtaosa kanssamatkustajista tapittaa jotain älylaitetta. Selataan Facebookkia ja iltapäivälehtien lööppejä, luulisin. Moni tuntuu välittävän enemmän siitä, mitä näytöllä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuu.

Sosiaalisen median yksi suurimmista ongelmista mielestäni on sen kyky vääristää ihmisten käsitystä todellisuudesta. Instagramissa ja Snapchatissa tuntuu siltä, että kaikki tekevät jatkuvasti jotain hienoa ja hauskaa. Todellisuus lienee erilaista. Arjessa on myös niitä hetkiä, jolloin tylsistyy yksin kotona tai viettää vapaaehtoisesti aikaa itsensä kanssa. Sosiaalisessa mediassa aktivoidutaan usein vain silloin, kun tehdään jotain normaalista poikkeavaa. Instagramiin ladatut kuvat ovat etukäteen huolellisesti mietittyjä ja jälkikäsiteltyjä. Kun uppoutuu maailmaan, jossa ihmiset juhlivat ja näyttävät täydellisiltä sekä matkustelevat jatkuvasti, syntyy illuusio. Pystyykö ihminen pian keskittymään ympärillä oleviin asioihin lainkaan tässä alati nopeutuvassa ja hektisessä maailmassa tai ajattelemaan realistisesti? Reagoimmeko lainkaan näytön ulkopuolella tapahtuvaan?

Kuva: Timi Kuosmanen

Puhelinten kehittyminen on tuonut myös paljon hyvää. Asian kuin asian voi hoitaa missä vain, yhteydenpito ystäviin ja kaukaisiin sukulaisiin onnistuu vaivattomasti, päivän uutistarjonta on yhden näpäytyksen päässä ja tilanteet voi näppärästi ikuistaa puhelimesta löytyvällä kameralla. Kiusallisista sosiaalisista tilanteistakin pääsee mukavasti pakoon vain ottamalla puhelimen taskusta.

Tätä menoa puhelimet kasvavat ihmisiin kiinni.

Tai päinvastoin.

Kuva: Timi Kuosmanen

 

 

Jusun kuva

Kuvat ja teksti: Timi Kuosmanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s