Pöytätenniksen haastava asema Suomessa — hauskaa ajanvietettä vai kilpaurheilua?

Pitkästä historiasta huolimatta pöytätennis ei ole yltänyt kansan suosioon Suomessa.

Mielikuvitusta pelivälineiden suhteen ei puuttunut pöytätenniksen alkuvaiheessa, kun pelialustana toimi suuri pöytä ja verkkona oli rivi kirjoja. Kirjat olivat tuohon aikaan monikäyttöisiä, koska ne ajoivat myös mailan asemaa aluksi. Tästä kun kehityttiin eteenpäin, mailoina käytettiin sikarilaatikoiden kansia. Palloina toimivat golfpallot sekä viinipullon tai samppanjapullon korkit.

Kuvaaja: Juha Lahti

Nykyisin pöytätennispallo on valmistettu selluloidista, ja sen sisällä on kaasua. Painoa pallolla on 2,7 grammaa. Pöytätennismailaa ei ole erikseen säädelty painoltaan ja muodoltaan.

Pöytätennistä on pelattu jo pitkään, sillä se on saanut alkunsa 1880-luvulla Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Alun perin se kehitettiin tenniksen sisäpeliversioksi. Laji rantautui suomeen 1900-luvun alussa, mutta tuulta alleen pöytätennis otti vasta muutama vuosikymmen myöhemmin. Vuonna 1938  perustettiin Suomen pöytätennisliitto, jonka ensimmäinen puheenjohtaja oli Bruce Campbell. Campbell sekä Rolf Biesen olivat vahvasti taustalla liiton perustamisessa.

Laji on pinnalla Euroopassa ja Aasiassa, varsinkin Kiinassa ja Japanissa. Olympialaisissa kultamitaleita on jaettu yhteensä 32, niistä 28 on voittanut Kiina. Ihmekkö tuo, onhan Kiinassa harrastajamäärät omissa lukemissaan: 10 miljoonaa linsenssipelaajaa ja 300 miljoonaa harrastajaa.

Mikä on sitten pöytätenniksen tilanne Suomessa?

Vaikka pöytätennis on maailmalla ja pohjoismaissakin suosittu laji, se ei ole päässyt lyömään vielä läpi koko kansan urheiluksi Suomessa. Nykyisin lisenssipelaajia on n. 1200 ja harrastajia löytyy arviolta 10 000-15 000. Verrattaessa Euroopan johtomaahan Saksaan, jossa on 700 000 lisenssipelaajaa, Suomi jää kauas taakse. Maana Suomi on Euroopan keskikastia pöytätenniksessä.

”Pelaajille pyrimme luomaan mahdollisuudet kehittyä mahdollisimman pitkälle ja olemme keskittäneet maajoukkuetoimintaa Helsingin Ruskeasuolle. Aivan maailman huipulle päästäkseen pelaajan on jossakin vaiheessa uraa lähdettävä ainakin toistaiseksi ulkomaille parempien harjoitus- ja kilpailumahdollisuuksien äärelle.”

Kertoo Suomen pöytätennisliiton toiminnanjohtaja Mika Räsänen.

Räsänen mainitsee myös kuinka monella on lajista vääristynyt mielikuva helposta pallottelusta, vaikka todellisuudessa kilpalajina pöytätennis on erittäin haastava. Palloon reagointi ja erilaisten kierteiden lukeminen vaatii paljon harjoittelua ja lukuisia toistokertoja. Lisäksi Suomeen tarvitaan lisää pöytätennisohjaajia.

Pöytätennis on ollut olympialaji vuodesta 1988 lähtien ja parhaiten siinä on menestynyt Kiina. Suomen tunnetuin pöytätennispelaaja on lukuisia SM-mitaleja voittanut Benedek Oláh, joka oli ensimmäisenä suomalaisena mukana olympialaisissa. 26-vuotias Oláh voitti Rion olympialaisissa yhden ottelun, mutta putosi toisella kierroksella. Hän on ollut parhaimmillaan maailmanlistalla sijalla 56.

Ajanvietettä ja hikiliikuntaa

Kävimme itse kokeilemassa pöytätennistä Merihaan Pallohallissa. Ihan jo alkuunsa pallohallin löytäminen oli melko haastavaa betoniviidakon keskeltä. Onneksi ystävällinen K-kaupan työntekijä neuvoi meidät perille.

Peliolosuhteet eivät myöskään olleet erityisen hohdokkaat, kun verkko oli riekaleinen ja pöydän puoliskot olivat eriparia. No me sitten asettelimme tämän pingispöydäksikin kutsutun pelialustan keskelle squash kenttää ja aloitimme pelit.

Pelihän oli vauhdikasta ja hien sai nopeasti virtaamaan. Kierteet eivät olleet maailmanluokkaa, mutta saimme hyvät matsit aikaiseksi. Janette on pöytätennismailaa heiluttanut joskus vaahtosammuttimen korkuisena, joten ensimmäinen todellinen kosketus pöytätennikseen tuli vasta nyt. Muutaman lämmittelykierroksen jälkeen pelistä sai nopeasti kiinni ja pojat saivat jo haastajan. Matilla ja Samulilla oli pöytätenniksestä kokemuksia kerhopeleistä aiemmin. Pallosilmästä on hyötyä tässäkin lajissa.

Pöytätennis on mukaansatempaava ajanviete kavereiden kesken. Käykää edes kerran testaamassa, ei se satu.

Toimittajat: Janette Färm ja Samuli Näveri
Kuvaaja: Juha Lahti

Lähteet: sptl.fi, businessinsider.com, Kanerva, Juha; Tikander, Vesa: Urheilulajien synty. Teos, 2012, Suomen pöytätennisliiton toiminnanjohtaja Mika Räsänen