Joka vuosi NHL:ään saapuu uusia tulokkaita, eikä heidän paineet helpota mikään vuosi. Aina vaaditaan enemmän, mitä korkeammalla varausvuorolla on varattu.
NHL:ssä järjestetään joka vuoden kesäkuussa varaustilaisuus, jolloin NHL-organisaatiot pääsevät varaamaan nuoria varaamattomia pelaajia. Varaustilaisuudessa on 7 kierrosta ja jokainen joukkue pääsee varaamaan vuorollaan. Varausjärjestys tapahtuu painotetussa arvonnassa, jolloin runkosarjan viimeisellä joukkueella on paras mahdollisuus saada ensimmäisen kierroksen ensimmäinen varaus. Varattavan pelaajan tulee täyttää 18-vuotta viimeistään 15.syyskuuta varausvuonna, eikä pelaaja saa olla yli 21-vuotias.
Auston Matthews, Rasmus Dahlin, Nico Hischier tai jokainen Edmonton Oilersin varaama pelaaja. Ei kukaan saa helppoa alkua noustessa taalaliigaan. Jokainen top 10 varaus saa harteilleen paineet, joita kenenkään 18-19 -vuotiaan ei pitäisi saada. Aina odotetaan sitä tulevaa lupausta, joka nostaa seuran uudelle tasolle. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka. Tapauksia, joissa paineet ja ennakkoluulot ovat kasvaneet liian koviksi, eikä nuori pelaaja ole voinut valmistautua siihen, jonka seura ja seuran fanit kasaavat näille nuorille.
Painekattila kiehuu
Pelaajan saapuessa ulkomailta Pohjois-Amerikkaan on muutos kenties isoin minkä nuori pelaaja voi kokea. Monet asuvat vielä kotona vanhempien hoivassa. Kun seuraavaksi kaudeksi muuttaa isoon ja tuntemattomaan, on selvää, että siihen kestää sopeutua. Asuminen, matkustus ja pelityyli muuttuvat radikaalisti. Monen pääkoppa ei tätä kestä, kun paineet kasvavat liian isoiksi. Toki NHL on myös muuttunut viime vuosikymmenistä, jolloin pelaajat eivät saaneet minkäänlaista tukea seuralta. Kaikki piti hoitaa itse.
Suomesta viimeisimpiä isoja lupauksia ovat olleet muun muassa Kaapo Kakko, Miro Heiskanen, Eeli Tolvanen ja Jesse Puljujärvi. Kakko varattiin viime vuonna toisena New York Rangersiin. Suomen medialta tullut paine on pientä Pohjois-Amerikan mediaan verrattuna. Turun ja New Yorkin ero on jossain määrin aika iso. Tiedetään miten Rangers on jättänyt entisen ensimmäisen kierroksen varauksen aivan yksin. He varasivat vuonna 2008 Michael Del Zotton, jota pidettiin isona lupauksena tuohon aikaan. Nykyään Del Zotto pelaa Anaheim Ducksissa, kaukana puolustajien kärjestä. Tällä kertaa Kakko kuitenkin osattiin sijoittaa sijaisperheeseen, mutta paineita tulee silti. Saman vuoden ykkösvaraus Jack Hughes, ei myöskään ole paineilta välttynyt. New Jersey Devils odotti hänestä seuraavaa sateentekijää. Toisin on alkukauden perusteella tapahtunut. Itäisen konferenssin pohjamudissa oleva Devils lähti kauteen suurin odotuksin, Stanley Cup -keskustelut olivat alkaneet. Miten kukaan 18-vuotias voi kestää näitä paineita. Media ottaa oman osansa, kun peli ei kulje on otsikot valmiina. Jesse Puljujärvi on tapaus erikseen. Edmonton Oilers varasi Puljun 2016 neljäntenä. 2010-2012 Edmonton varasi joka vuosi ensimmäisenä. Taylor Hall, Ryan Nugent-Hopkins ja Nail Yakupov, vain yksi näistä pelaa edelleen Edmontonissa. Kukaan näistä pelaajista ei vastannut odotuksiin,. Yksi menestyneimmistä seuroista on rämpinyt viimeiset vuodet – 30 vuotta ilman mestaruutta. Paineet alkoivat kasvamaan koko kaupungissa ja nämä osattiin siirtää suoraan pelaajille. 2015 Edmonton varasi jälleen ensimmäisenä, tuolloin haaviin tarttui Connor McDavid, joka nousi toisella kaudellaan seuran kapteeniksi. Hän on Edmontonin ainoa poikkeus, joka osasi kantaa vastuun harteillaan. Toki Suomestakin poikkeuksia löytyy, kuten Patrik Laine, Aleksander Barkov tai Miro Heiskanen.
Herätys
Jokainen joukkue haluaa sen ensimmäisen varauksen. Sitä ei kuitenkaan ajatella, miten nuori pelaaja tarvitsee tilaa sopeutua muutokseen. Heti, kun nimi on huudettu varaustilaisuudessa alkavat puheet, nyt on saatu iso nimi joukkueeseen. Näin asia myös on, mutta niin monessa tapauksessa on käynyt huonosti. Pelaajaa ei ajatella, vaan seura vaatii heti liikoja, pelaajat kulutetaan loppuun. Tässä kohtaa voi ottaa puheeksi Jesse Puljujärven. Nuori poika Oulusta lähti valloittamaan Edmontonia. Kykyjä oli, mutta kielitaito puuttui. Toki voi ajatella, miksi Puljujärvi ei ole valmistautunut siihen, että tulee pelaamaan NHL:ssä. Miten voi oppia uuden pelityylin ja tavat ilman, että puhut samaa kieltä. Tästä alkoi rumba, jonka jokainen suomalainen tietää. Suomalaista siirreltiin farmin ja NHL:n välillä, eikä sopeutumista tapahtunut missään kohtaa. Tosin Mikko Rantanen on oiva esimerkki miten nuorten pelaajien tapaukset tulisi tapahtua. Rantanen varattiin Colorado Avalancheen kymmenentenä. Hän aloitti kauden AHL:ssä pelaavan San Antonio Rampagen väreissä, tottui peliin ja seuraavalla kaudella oli jo NHL:n puolella. Nyt hän on yksi Suomen parhaimmista pelaajista.
Kysymys kuuluu, milloin NHL-organisaatiot tajuavat, että 18-vuotias poika ei ole vielä valmis?
Jussi Saha
