Nuorten mielenterveysongelmat kasvussa – Miten nuoret saisivat nopeammin apua?

Viime aikoina on uutisoitu paljon nuorten mielenterveysongelmien kasvusta. Potilastilastojen mukaan, etenkin nuorilla tytöillä masennuslääkkeiden käyttö on kasvussa. Koronapandemian toisena vuonna – 2021, mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä lähti uudelleen kasvuun.

Erityisesti nuorille naisille maksettujen päivärahojen määrä jatkoi kasvuaan. Kelan mukaan vuodesta 2005 nuorille naisille maksettujen päivärahapäivien määrä on lähes viisinkertaistunut. Kelan tutkimuspäällikkkö Jenni Blomgrenin mukaan ahdistuneisuushäiriöihin liittyvien sairauspoissaolojen taustoja sekä ahdistuneisuusoireilua ja poissaoloja hillitseviä keinoja on selvitettävä kiireesti.

Kuvituskuva Lapinlahden mielisairaalalta, joka oli toiminnassa vuodesta 1841 vuoteen 2008. Nykyisin sairaala toimii taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksena nimellä Lapinlahden Lähde. Kuva: Kari Rinta-Rahko

Kun tarkastelemme potilastietoja, niin lääkkeitä määrätään yhä useammin. MIELI ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin mukaan lääkäreillä ei ole paljon keinoja käytettävissä, kun edes perustason keskusteluhoitoa ei ole järjestetty. Perusterveydenhuolto ei toimi ja erikoissairaanhoidon piiriin ohjautuu liikaa potilaita. Esimerkiksi HUS:lla (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito piiri) kapasiteetti on äärirajoilla, kertoo nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori Helsingin yliopistosta. Pahimmillaan nuori voi odottaa jopa puoli vuotta hoitoon pääsemistä.

Sosiaalisen median merkitystä etenkin nuorten tyttöjen mielenterveysongelmien kasvuun ei voi sivuuttaa. Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Emma Niemelä toteaa, että suuri osa tytöistä tuntuu olevan äärimmäisen kriittisiä oman ulkonäkönsä ja koko olemisensa suhteen.

Tik Tokista tuttu psykoterapeutti Ville Merinen eli terapeuttiville tunnetaan erityisen suosituista videoistaan. Merinen antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten jotkin mielenterveysongelmat, kuten ahdistus, oireilevat. Ville “terapeuttiville” Merinen palkittiin vuoden 2022 Mielenterveyspalkinnolla

Tavoitin Ville Merisen instagramin puolella ja pyysin häntä kertomaan omia näkemyksiään nuorten mielenterveydestä ja mitä keinoja Suomessa tulisi tehdä, jotta nuoret saisivat nopeammin apua.

Alkavatko mielenterveysongelmat teistä näkymään yhä nuoremmalla iällä?

– Alkavat, sillä nuorten käsissä on nykyään enemmän tietoa ja tämän kautta pystyvät ongelmia tunnistamaan.

Miksi nimenomaan tyttöjen/ nuorten naisten mielenterveysongelmat ovat kasvussa? 

Kuva: Kari Rinta-Rahko

-Tytöt ja nuoret naiset ottavat enemmän paineita suorittamisesta kuin pojat. Monesti tämä liittyy etenkin lukioikäisiin tyttöihin, jotka ottavat herkemmin ahdistusta ja paineita kun pojat

Miten koette sosiaalisen median vaikuttavan nuorten mielenterveyteen? 

-Sosiaalinen media on sopivasti käytettynä hyvästä, sillä sitä kautta voi saada esim vertaistukea, tietoja, sanoja asioille ja kokemuksia. Liiallinen käyttö tietysti aiheuttaa ongelmia. Itsetunto-ongelmia, someriippuvuutta ja joskus jopa liiallista tietoa asioista 

Tulisiko sinusta mielenterveydestä puhua vielä enemmän esimerkiksi kouluissa?

-Kouluissa voisi olla positiivista ja kannustavaa mielenterveyskasvatusta yläaste ikäisille aika paljonkin. Kuitenkin sellaista, ettei puhuttaisi niin sairauskeskeisesti vaan enemmänkin että “näin sä voit ehkäistä” ja sitten perustietoa erilaisista ongelmista

Mitä nopeita keinoja tulisi tehdä, jotta nämä nuoret saisivat nopeammin apua?

-Nopeita keinoja olisi, että Suomessa ruvettaisiin enemmän korostamaan lyhyt terapiaa matalammalla kynnyksellä. Sijoitettaisiin enemmän ennalta ehkäisyyn ja apuun hyvissä ajoin. Tällä hetkellä apua saa kun menee todella huonosti, eli nyt hoidetaan pois jo tapahtunutta ongelmaa kun sitä voitaisiin ennalta ehkäistä

Tällä viikolla vietetään kansallista mielenterveyden viikkoa. Muista, että jos mieli on maassa tai ahdistaa, apua on saatavilla: MIELI ry:n kriisipuhelin tarjoaa apua suomeksi 24/7 soittamalla 09 2525 0111 tai “sekaisin” chatin kautta.

Kirjoittaja: Linda Mäkinen