Espoo on rap-skenessä erittäin vaikuttava paikka, vaikka moni voisi toisin luulla. Kaupungissa on tehty rap-musiikkia yli 20 vuotta, ja suomirap on osittain jopa saanut siellä alkunsa. Floppitaulun toimittaja tapasi olarilaisessa kotistudiossa uransa aloittaneet artistit Tuomion ja Koneen.
Teksti ja kuvat: Samuli Matilainen
Espoossa, tarkemmin Olarissa, alettiin tehdä räppiä artisti BJD:n kotistudiossa jo 1990-luvun puolivälissä. Kyseiset herrat ovat olleet myös erittäin suuressa roolissa kehittämässä tai ”synnyttämässä” suomiräppiä. Esimerkiksi SLT eli Suomi Lyriikkaa Tuotanto –levy tuli ulos vuonna 1996, ja nämä kaksi lyyrisesti erittäin nokkelaa kaverusta vierailevat levyllä.
Omien sanojensa mukaan Tuomio ja Kone ovat osittain olleet rakentamassa suomiräppiä muun muassa Raimon, Edu Kehäkettusen, Setä Koposen ja BJD:n kanssa.
“BJD:n studiolla nauhoitettu Passaa kiljua -biisi on ainakin ensimmäinen suomirap-biisi, minkä mä olen kuullut”, ynnää Kone.
Sitä ennen oli tullut lähinnä huumorimusiikkia, joihin kaksikko lukee muun muassa Raptorin, Pääkköset ja MC Nikke T:n.
“MC Kemppainen on kans kyllä vitun kova”, sanoo Tuomio, johon Kone lisää kuin apteekin hyllyltä oletettavasti juuri MC Kemppaisen otteen joltain herran kappaleelta: “näinhän se käypi, näinhän se meneepi, eihän tähän pysty edes publicin enemy”.
Kaksikko kuitenkin lisää, että muuallakin Suomessa alettiin tehdä samoihin aikoihin räppiä, tietämättä toisistaan, tai englannin kielellä.
“Esimerkiksi Petos ja hänen bändinsä T.O.A (The Obstinate Age)”, kertoo Tuomio.
“Mut onhan toi (räppi) lähtenyt ihan selkeesti monessa muissakin paikoissa samoihin aikoihin käyntiin. Mä en jaksa uskoo, että esimerkiks Elastinen ja Iso H on vielä siinä vaiheessa kuullut yhtään Olarista tulevaa musaa, kun ne on tehnyt ekat Finteligensit”, hän jatkaa.
Samoin miehet epäilevät, että tuskin esimerkiksi Hannibal oli kuullut vielä miesten musiikkia, kun alkoi tehdä Lapin seudulla suomiräppiä.
Tuomio (oik.) ja Kone ovat tehneet yhdessä musiikkia yli 20 vuotta.
Yhteiset kiinnostukset kohteet
Tuomion ja Koneen yhteistyö sai alkunsa kotistudiossa tehtyjen projektien, kuten I.R.A (Iskuryhmä aliksesta) kautta. Myös samat mielenkiinnon kohteet, kuten mafiaelokuvat, yhdistivät miehiä.
He ovat myös tunteneet toisensa lapsuudesta saakka ja pelanneet samassa jääkiekkojoukkueessa. Yhteistyö on pelannut alusta asti, kompromisseja ole juuri tarvinnut tehdä eikä riitoja ole juurikaan ollut. “Aikaisemmin tuotannossa minulta tuli enemmän sampleja. Nykyään se on mennyt aika pitkään niin, että samplet tulee Konanilta ja mä hoidan instrumenttien soittamiset”, Tuomio toteaa.
Kaverusten ensimmäinen albumi Tuomio & Kone on omakustannelevy, jota voidaan kutsua underground-klassikoksi. Se nousi suomirap-piireissä suureen suosioon. Muita albumeita ovat Rokkaa (2015) ja Hyvä kannet hukkaan (2020). Lisäksi heillä on yhdessä Setä Koposen kanssa Reilukerho–niminen kokoonpano. Lisäksi miehet ovat mukana OYAB-kokoonpanossa Raimon, Ässän ja Setä Koposen kanssa. Vuonna 2021 julkaistulla albumilla on mukana lisäksi liuta monia muita artisteja.
Tuomio ja Kone ovat tehneet musiikkia yhdessä jo yli 20 vuotta, eikä kaksikon musiikkityyli ole juurikaan muuttunut matkan varrella.
“Ollaan aina tykätty tehdä meidän tyylistä musiikkia: musiikkia, jota tykätään itekin kuunnella, vähän ehkä vanhan tyylistä” Kone toteaa.
Räppiä voivat tehdä ja kuunnella kaiken ikäiset ihmiset. Asenteet räppiä kohtaan ovat vuosien saatossa muuttuneet huomattavasti positiivisempaan suuntaan, eikä räppi ole enää vain nuorten musiikkia, johtuen osittain radiossa soitettavasta räpistä ja siitä, että se on nykyään paljon enemmän esillä.
Tuomio ja Kone juttelivat avoimesti Floppitaulun toimittajalle.
Olarin räppikeskittymä
Espoo, kaupunki, jolla ei ole keskustaa, koostuu monista lähiöistä. Yksi näistä on Olari, josta suomiräppi on osittain lähtenyt liikkeelle. Tuomion ja Koneen mukaan asia johtuu muun muassa siitä, että pienellä alueella asui paljon saman ikäisiä lapsia, joilla oli samat mielenkiinnon kohteet, ja tekemistä piti keksiä.
Kaverusten mukaan suurin osa espoolaisesta räpistä tulee Olarista tai sen lähialueilta, kuten Latokaskesta.
“Ja eikö Leppävaarasta tuu nykyään paljon drilliä tekeviä tyyppejä?” Tuomio pohtii.
Erikseen ei ole vain espoolaista räppiä, vaan se jakautuu kaupunginosien mukaan, aivan kuten muissakin suuremmissa kaupungeissa. Aikaisemmin Espoossa tehtiin suurin osa musiikista omakustanteisesti ja kotistudioissa, mutta nykyään iso osa espoolaisista räppiä tekevistä ihmisistä tekee musiikkia niin kutsutuille indielevy-yhtiöille, kuten esimerkiksi 3rd rail musicille.
Espoosta ja muista kaupungeista tuleekin koko ajan lisää potentiaalisia artisteja. Musiikin tekemisen kynnys on madaltunut ja tekeminen helpottunut.
“Nykyään saa kotiin käyttökelpoisen studion ihan kohtuuhintaisesti, ja kaikki on niin digitaalista” Tuomio muistuttaa.
