Helsinkiläiseen ravintolaan astuu humoristisen oloinen mies. Lasse Wikman on naimisissa oleva 52-vuotias kahden tytön isä. Sanoittajaksi, käsikirjoittajaksi, kouluttajaksi ja toimittajaksi itsensä esittelevä mies harrastaa liikuntaa sekä penkkiurheilua. Vapaa-aikana mökillään Mäntyharjussa viihtyvä Wikman sanoittaa kappaleita, käsikirjoittaa yritysohjelmia, tekee erilaisia lehtijuttuja, sekä toimii viestinnän kouluttajana.

Uran alku koulujen penkeillä
Kiinnostus kirjoittamiseen alkoi nuorena. Mies tykkäsi lukea ja kirjoittaa lyhyitä runoja, häntä myös kiehtoi suomalainen iskelmä. Aikoinaan käsipallon parissa viihtynyt  Wikman on toiminut myös tuottajana.

Tunnettuja hittejä sanoittanut Wikman tahkosi monia kouluja. – Suoritin tiedottajatutkinnon, kouluttajakoulutuksen ja mainostoimittajan koulutuksen sekä kävin kirjoituskursseilla, mies kertoo.

Meriitit kertovat puolestaan
Ammattinsa hienoudeksi Ruskeasuolla syntynyt käsipallointoilija kertoo vapauden. Yrittäjänä töitä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Hän kertoo töiden tulevan mukaan mökille. Asioissa on puolensa ja heikkoutensa. – Yrittämisessä tulot ovat epäsäännöllisiä, joka on taloudellisesti raskasta, Wikman toteaa.

Mies on pokannut tukun palkintoja. Vuoden 2000 Syksyn Sävelen kakkossija, Somero Soikoon vuosina 2011-2012, viisi kultalevyä sekä kaksi platinalevyä ovat Wikmanin kovimmat meriitit.

Hänen 400 sanoituksesta tunnetuimpia hittejä ovat Suvi Teräsniskan Hento kuiskaus ja Jos mikään ei riitä sekä Neljänsuoran Tuulikki ja Juha Metsäperän Olen lähelläsi. Wikman on tehnyt yhteistyötä kaikkiaan 80 artistin kanssa.

Lasse Wikman on sanoittanut mm. Suvi Teräsniskan Jos mikään ei riitä. (Kuva: Joonas Vallius)

Käsipalloinnostus lähti kotikonnuilta
Lapsena Wikman pelasi jalkapalloa ja salibandya. Tuolloin hän tiesi, ettei huipputasolle ole asiaa. Pikkuhiljaa “peruspalloilut” vaihtuivat käsipalloon. Ruskeasuolla asunut poika kävi katsomassa käsipalloa ja alkoi pelaamaan sitä myös itse. Sopeutuminen lajiin ei ollut helppoa, vaikka onnistumiset ruokkivat Wikmania. Hän oli ainut suomenkielinen pelaaja junnujoukkueessa.

Kokemusta myös pääsarjakäsiksestä
A- ja B-juniori -ikäisenä Wikman pelasi SM-mitaleista. Maajoukkuepelaajia vilisseellä Spartalla oli uskomattoman huonoa tuuria, he sijoittuivat toistuvasti neljänneksi. Kun aika junnuissa päättyi, vaihtui osoitteeksi Arsenal ja miesten pääsarja.

Sparta-kasvatin sekä hänen kaverinsa siirto Arsenaliin ei ollut ilmainen. – Meistä yhdessä maksettiin 1500 markkaa, Wikman virnistää. Hän pelasi pääsarjassa kaksi taistoa, joissa maali jäi tekemättä. Arsenal keräsi vain pisteen pudoten I-divisioonaan. Putoamisen jälkeen Wikman pelasi divaria pari vuotta.

Myös valmennus ja tuomarointi sujuivat
Aikoinaan Spartalla oli naisissa edustuksen lisäksi vain A-junnut. Wikman alkoi toimia uuden F-juniorijoukkueen valmentajana. Tästä alkoi kierre, kun F-junnut vaihtoivat vuosi vuoden jälkeen vanhempaan. Pian edustuksen lisäksi junnujoukkueita oli jo kuusi.

Valmentamisen lisäksi Wikman myös tuomaroi, kun 14-vuotiaana hän vihelsi naisten pääsarjaa. – Se ei johtunut siitä, että olisin ollut hyvä. Taso vaan oli niin huonoa, Wikman toteaa hymy korvissa. Toisaalta hänet valittiin aikoinaan koko Suomen parhaaksi nuoreksi tuomariksi.

Tässä ja nyt – töitä riittää
Wikmanilla riittää hommia yhä. Kotimaisen iskelmätaivaan tähdille on tulossa uusia sinkkuja ja albumeja. Hän myös työstää kolmea käsikirjoitusta.