Käsipallo on yksi Suomen aliarvostetuimmista urheilulajeista. Lajilla on kuitenkin kaikki edellytykset nousta suureen suosioon, kunhan Riihimäen Cocksin saavuttama menestyksen tuuli saadaan tarttumaan oikeisiin purjeisiin.
Riihimäen Cocksilla on Mestarien liigan sekä kotimaisen käsipalloliigan lisäksi harteillaan taakka, jota he eivät ehkä tiedä kantavansa. Nimittäin mikään muu joukkue ei aja lajia suuremman yleisön tietoisuuteen samalla tavalla kuin he. Olen itse onnistunut välttämään lajin todella taidokkaasti, mutta jokainen näkemäni ottelu on ollut aivan käsittämätöntä viihdettä: isot järkäleet rynnivät toistensa ylitse ja heittävät palloa kuin tykin suusta. Tilanteita tulee koko ajan, eikä katsoja voi herpaantua hetkeksikään. On siis ihme, ettei laji ole vielä saanut ansaitsemaansa arvostusta.
Cocks pääsi tällä kaudella ensimmäistä kertaa suomalaisena joukkueena käsipallon Mestarien liigaan. Viidestä ottelusta saldona on paperilla huomattavasti laadukkaampia joukkueita vastaan kaksi tasapeliä sekä kolme tappiota, joten jo tässä vaiheessa voidaan joukkueen kohdalla puhua sensaatiomaisesta kaudesta. ‘’Händis’’ on saanut ilmaista näkyvyyttä pelkästään näiden otteluiden televisioinnin myötä ja saanut ainakin allekirjoittaneen kiinnostumaan lajista toden teolla.
Käsipallossa ei voi välttyä kontakteilta. Kuva: Tiina Becker
Meitä suomalaisia kiinnostavat valitettavan paljon vain ne urheilulajit, joissa pärjäämme hyvin. Jääkiekko on tästä loistava esimerkki: vaikka emme ole maailman paras maa eikä meillä ole maailman parhaita pelaajia, pystymme vähintäänkin haastamaan huiput ja menestymään vuodesta toiseen. Myös esimerkiksi koripallo ja viimeaikaisten UEFA Nations League -pelien ansiosta jalkapallo on nostanut arvostustaan suomalaisten keskuudessa, koska kummassakin lajissa ‘’pieni ja piskuinen Suomi’’ on saanut edes jonkinasteista menestystä osakseen.
Kummallekaan edellä mainituista lajeista suosio ei ole kuitenkaan tullut ilmaiseksi, vaan sen eteen on tehty kulisseissa paljon töitä. Koripallomaajoukkueen brändäys koko kansan Susijengiksi on ollut todellinen menestys, ja jalkapallossa mahdollisen EM-kisapaikan hehkutus mediassa ja mainonnassa on herättänyt mielenkiintoa jopa niin paljon, että 12.10 Viroa vastaan pelatussa vierasottelussa suomalaiskatsojia oli paikalla yli 2000 henkeä. Määrä on todella hurja, sillä esimerkiksi 9.11.2017 pelatussa Suomi-Viro kotiottelussa katsojia oli paikalla vain 2190.
Vaikka Riihimäen Cocks ei ole jokaiselle suomalaiselle rakas maajoukkue kaikkine ulkomaalaisvahvistuksineen, pitäisi joukkueen eurotaipaleesta tehdä koko kansan yhteinen projekti. Tällä hetkellä uskallan jopa väittää, että suurin osa suomalaisista ei edes tiedä joukkueen kilpailevan euroopan kovatasoisimmassa sarjassa. Tämä kertoo siitä, ettei Suomen käsipalloliitto ei ole tehnyt tarpeeksi töitä tyrkyttääkseen lajin ilosanomaa Cocksin kautta suuremmalle yleisölle, mikä on mielestäni suuri virhe. Tavallisen tallaajan on huomattavasti helpompi siirtyä lajin pariin kansainvälisesti menestyvän joukkueen kautta, kuin menemällä tiistai-iltana hallille katsomaan kotimaisen liigan häntäpään joukkueiden pilipali-ottelua.
Toivon todella, että Cocksin menestyksestä hyötyisi itse joukkueen lisäksi koko laji. Käsipallo ansaitsisi ehdottomasti paikkansa suomalaiskatsojien sydämissä, jotka jo entuudestaan rakastavat vauhdikkaita joukkuepelejä. Riihimäen Cocks on kantanut kortensa kekoon lajin puolesta ja nähtäväksi jää, osaako käsipalloliitto hyödyntää tilanteen.
Toimittaja: Niko-Petteri Mikola
Kuvaaja: Tiina Becker
