Toni Mustonen, hartiat Järvenpään jääkiekko junioreiden alla

Toni Mustonen. Jokelasta kotoisin oleva, nykyään Järvenpäässä asuva 34 vuotias mies. Toni työskentelee Järvenpään Haukkojen junioripäällikkönä.


Jos kulunutta sanontaa, että elää jostain lajista niin Tonin kohdalla voidaan sanoa, että hän elää jääkiekosta. Tottahan se on, jääkiekko tuo leivän Mustosten pöytään.

Saavuin aamulla Järvenpään jäähallille Tonin työpaikalle kyselemään Tonilta junioripäällikön työstä.

Mikä saa sinut tulemaan joka aamu hallille ja lähtemään kotiin vasta iltamyöhällä?

  • Laji on niin rakas ja antanut paljon ja antaa edelleen, että kyllä pitkiäkin päiviä jaksaa tehdä ihan helposti. Normaalina työpäivänä tulen hallille aamulla puoli kahdeksan ja yhdeksän välillä, riippuu vähän päivästä mitä on ohjelmassa. Normaali työpäivä loppuu neljän aikaan iltapäivällä, mutta harvemmin näin on. Joinain päivinä lähden hallilta pois vasta illalla kello yhdeksän maissa, enkä ole aamun ja illan välissä poistunut edes ovesta ulos. Eväät mukaan niin kyllä täällä jaksaa.
Tonin "työjakkarana" toimistolla on jumppapallo.

Tonin “työjakkarana” toimistolla on jumppapallo.

On Toni ehtinyt tosiaan pelaajanakin viettää aikaa halleilla. Tonin oma pelaajaura alkoi Jokelassa KaVon juniorijoukkueessa. Vuonna 1990 joukkue vaihtui Järvenpään Haukkoihin.

  • Haukoissa pelasin C-junioreihin asti ja sen jälkeen menin Jokereiden B-junnuihin. Jokeissa olin yhden kauden ajan ja palasin takaisin Haukkoihin vanhempana B-junnuna. Sain lisäksi paikan Haukkojen edustusjoukkueesta ja pääsin pelaamaan Mestistä haukoissa. Mestis pelejä tuli pelattua enemmän kuin B:n pelejä. SM-liigaakin pääsin pelaamaan jotain pelejä Espoon Bluesissa ja Lahden Pelicansissa. Vuonna 2003 muutin Joensuuhun opiskelemaan ja jatkoin pelaamista siellä mestistä Jokipojissa neljä kautta. Sieltä jäi käteen Mestiksen hopeasija kaudelta 2008-2009.

Menestystä Toni onkin niittänyt junioreista asti. Ikäluokan 1982 juniorijoukkue oli Uudenmaan kovimpia joukkueita 90-luvun alkupuolella. Kovimpana saavutuksena kaksi pääkaupunkiseudun mestaruutta. Maajoukkue kuviot tuli myös tutuksi.

  • Olin mukana 15-vuotiaiden maajoukkueesta aina alle 20-vuotiaiden maajoukkueeseen asti. Alle 18-vuotiaiden maajoukkueen kanssa voitettiin maailmanmestaruus ja alle 20-vuotiaiden kanssa tuli hopeeta. Muistoina niistä mitalien lisäksi jäi pelipaidat. Aina kun sai mitallin niin sai pitää pelipaidat muistona.

    Tonin ansiodiplomi Järvenpään jäähallin kahvilan seinällä.

    Tonin ansiodiplomi Järvenpään jäähallin kahvilan seinällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pelihommat kun loppui oli aika siirtyä työelämään. Pelatessaan Seinäjoella Toni opiskeli itselleen hierojan ja fysioterapeutin paperit. Joensuussa vietettyjen vuosien jälkeen oli aika muuttaa takaisin Järvenpäähän. Järvenpäähän muuton jälkeen Toni teki töitä Espoon Bluesissa hierojana ja huoltajana.

Miten sitten tie vei Haukkoihin junioripäälliköksi?

  • Ei tämä ollut mitenkään suunniteltu juttu. Alakotilan Harri työskenteli Haukoissa valmennuspäällikkönä ja kysyi, että kiinnostaako työt Haukoissa. Haukat oli hakenut valtiontukea palkatakseen seuraan lisää valmennushenkilökuntaa ja sitä kautta se sitten lähti. Tein aluksi vajaata viikkoa ja paikkasin puuttuvia tunteja Bluesissa jatkamalla hierojan ja huoltajan hommia. Nyt olen päätoimisesti tässä hommassa jo kuudetta talvea. Ja tykkään hommasta paljon edelleen.

Tämä on helppo uskoa, sen verran innokkaasti Toni puhuu työstään. Silmät loistaa kuin lapsella karkkipäivänä.

  • Aamulla kun pääsen hallille niin päivä alkaa sähköpostien parissa ja sitten pitää alkaa suunnitella päivän harjoituksia. Keskiviikkoisin meillä pyörii luistelukoulu ja kiekkokoulu. Ja ennen niitä on vielä pelijäät/maalivahtijäät missä käy eri ikäluokkien lapsia pelailemassa. Sitten on vielä omat valmennettavat joukkueet siihen päälle. Arkiaamuisin hallilla käy ryhmiä päiväkodeista ja kouluista ja meiltä on valmentajia jäällä niiden kanssa luistelemassa ja opastamassa. Meillä on yhteistyötä muiden Järvenpään urheiluseurojen kanssa jonka tarkoituksena on saada lapset innostumaan liikunnasta ja urheilusta.

Haukat järjestää myös kiekkoleirejä aina koulujen lomaviikoilla ja tietenkin kesällä. Leirit ovat hyvä järjestely varsinkin työssäkäyvien lapsien vanhemmille joiden ei tarvitse itse jäädä pois töistä lapsien lomien ajaksi. Harrastajamäärästä ei leireille osallistuminen ainakaan jää kiinni.

  • Haukoissa meillä on noin 550 junnua. C-junioreista eteenpäin kuviohin tulee mukaan KJT:n juniorit.
Haukkojen kiekkoleirien himoittu pytty on jykevän näköinen.

Haukkojen kiekkoleirien himoittu pytty on jykevän näköinen.

Onko tulevaisuudessa suunnitelmia lajin parissa kenties jossain muualla?

  • Tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen täällä. Tottakai joskus tulevaisuudessa olisi kiva katsoa mitä muuta on tarjolla, mutta tällä hetkellä kun omat lapset on vielä pieniä niin täällä kotikaupungissa on hyvä olla.

Mitä se muu voisi olla?

  • Kenties joku isompi seura suomessa tai miksei ulkomaillakin. Kilpakiekkoilussa mukana oleminen kiinnostaa ehdottomasti, olisiko se sitten Jääkiekkoliitossa tai jossain muualla suomessa niin siihen en osaa nyt vastata. Liitolle teen tällä hetkellä kiekkokoulun ohjaajan koulutuksia, mutta ei ne paljon vie aikaa tällä hetkellä.

Hyvän keskustelun jälkeen oli aika päästä Toni omien töidensä pariin. Mutta jääkiekon ystäville Tonin nimi tulee varmasti vielä vastaan uudestaan myöhemmässä tulevaisuudessa.

 

Tomi Vuori

Tomi Vuori

 

Teksti: Tomi Vuori

Valokuvat: Laura Laakso