”Erityisoppilaat pelkäävät tippuvansa kärryiltä kokonaan” – huoli nuorten pahoinvoinnista puhututtaa

Erityisesti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten hyvinvointi on aiheuttanut keskustelua viimeisten viikkojen aikana mediassa.

Koronaviruksen aiheuttamien karanteenisuositusten takia keväällä monet koulut joutuivat sulkemaan ovensa ja oppilaat ympäri Suomen saivat opetuksen poikkeuksellisesti etäopetuksena kotoa käsin. Etäyhteyden avulla tapahtunutta opiskelua hankaloittivat kuitenkin nuorempien oppilaiden koulunkäynnin kontrolloimattomuus. Varsinkin erityisnuorten pysyminen opiskelurytmissä häiriintyi vakavasti.

Iltalehden haastatteleman Aseman Lapset ry:n asemapäällikkö Heikki Turkan mukaan viime kevät oli nuorille erityisen hankala. Turkka kertoo kevään eristyksen pudottaneen monet oppilaat koulun arjesta.

Nuorten lisääntynyt ajan viettäminen kaduilla ja esimerkiksi kauppakeskuksissa on johtanut poliisin mukaan kaveriporukoiden välisiin yhteydenottoihin sekä ryöstelyihin. Alaikäisten rikoksia tutkiva nuorisoryhmä Helsingin poliisista on huomannut työnsä yhteydessä väkivaltaisten tilanteiden liittyvän useasti huumausaineisiin.

Helsingin poliisi kertoi myös antamassaan tiedotteessa tiistaina alaikäisten pitävän yhä useammin mukanaan teräaseita “oman turvallisuutensa vuoksi”. Havaittavissa on ollut myös selvä piikki alle 18-vuotiaiden hallussapitämistä toisen vahingoittamiseen soveltuvista esineistä.

Koulusta pitkän jakson poissa olleet nuoret ovat jääneet kuluvan vuoden aikana ilman monien aikuisten valvontaa ja läsnäoloa. Kouluhenkilökunnan kasvokkain antama tuki lapsille ja nuorille loppui keväällä lähes kokonaan ja monien työpaikkojen siirtäessä toimintansa työntekijöiden koteihin, työmatkaliikenne hiipui olemattomiin. Näin ollen nuoret ovat viettäneet kaupungeilla aikaa keskenään.

Nyt kun kouluihin on jälleen palattu takaisin, häiriökäyttäytyminen on seurannut mukana. 

Järvenpääläisessä yläkoulussa työskentelevä erityisopettaja Kira Nyman kommentoi nuorten keskenään vietetyn ajan vaikutusta mahdollisiin käytöshäiriöihin.

– Niiden oppilaiden, jotka saivat viettää koronan aikana aikaa hyvin vapaasti, on ollut hyvin vaikeaa saada kiinni päivärytmistä ja sääntöjen noudattamisesta koulussa. Tämä näkyy lintsaamisena ja huonona käytöksenä. Aamutunnit tuottavat tuskaa, jos korona-aikana on nukkunut koulupäivät ja valvonut yöt.

Huumausaineiden mahdollinen käyttö ei ole Nymanin mukaan näkynyt itse koulun arjessa, mutta viikonloppuna tapahtuva päihteiden käyttö ja sen seuraukset yltävät kouluun asti.

– Jälkipyykkiä selvitellään pitkin viikkoa sekä oppilaiden kesken, että opettajajohtoisesti. Kouluajalla myös suunnitellaan tulevia tapahtumia ja niiden hankittavia päihteitä.

Kahdeksatta vuotta erityisluokkaa opettava Nyman on käynyt oppilaiden kanssa paljon keskusteluja vuoden aikana siitä, miten he itse näkevät oman koulunkäyntinsä tilan. Nuorten pysyminen kiinni arjessa erityisesti koronaepidemian aikana näyttää opettajasta valitettavasti heikolta.

– Oppilaat ovat samaa mieltä ja pelkäävät tippuvansa kärryiltä kokonaan. He ovat itseasiassa hyvin realistisia omista opiskelutaidoistaan. Opettajalla on täysi työ pitää kaikki mukana, kun yhdellä luokalla voi olla hyvinkin eritasoisia oppilaita, jotka saavat vanhemmiltaan hyvin eri tasoista tukea ja apua, Nyman päättää.

 

Elina Niemi