Jääpallokausi pyörähti käyntiin samoihin aikoihin, kun koronavirustartunnat lisääntyivät voimakkaasti Suomessa. Kuva: Miro Hilden

Kotimaisen jääpallon sarjakausi Bandyliiga pyörähti käyntiin marraskuun loppupuolella. Tänä vuonna sarjassa pelaa yhdeksän joukkuetta. Kausi pyritään pelaamaan kaksinkertaisena sarjana, jonka jälkeen pelattaisiin lyhyempi ylempi ja alempi jatkosarja. Tämän jälkeen kuusi parasta joukkuetta jatkaisi ratkaisemaan jääpallon suomenmestaruuden kohtalon, joka huipentuisi maaliskuun puolessa välissä käytävään loppuotteluun.

Harjoitella saa, mutta pelit jäävät väliin HIFK:n jääpallojoukkueelta tällä hetkellä. Kuva Miro Hilden

Koronavirusepidemia on kiusannut myös Bandyliigaa alkukaudesta ja tämän myötä myös Helsingin IFK on joutunut vetäytymään sivuun Bandyliigasta pääkaupungin koronarajoitusten myötä. Tällä hetkellä IFK:lta siirtyy viisi ottelua myöhemmin pelattavaksi. Tämä IFK:n päätös perustui terveydellisiin syihin ja joukkue halusi näyttää, että se on mukana estämässä koronaviruksen leviämistä.

Jääpallo-otteluiden seuraaminen on tällä hetkellä mahdollista vain aitojen takaa. Kuva: Ilkka Tittonen

Suomen jääpalloliitto ilmoitti aiemmin, että sarja jatkuu tyhjille katsomoille pelaamalla. IFK:n päätös nojautui pääkaupunkiseudun pahenevaan koronavirustilanteeseen. Myöskin Lappeenrannan Veiterän joukkueessa todettiin koronavirus-altistuminen, mikä siirsi kaksi Veiterän ottelua myöhemmin pelattavaksi. Tällä hetkellä ei ole varmasti ainuttakaan urheilulajia, mikä ei kärsisi koronaviruksen aiheuttamista ongelmista, mutta Bandyliigassa koronaviruksen ohella ovat ongelmat myöskin leudoissa talvissa. Tekojäät kärsivät leudoista keleistä ja on jouduttu etsimään korvaavia pelikenttiä otteluiden pelaamista varten. Lappeenrannassa on jopa suunniteltu tekojään kattamista, joka pidentäisi kentän käyttöaikaa huomattavasti pidemmäksi.

Mestaruuspokaalin tavoittelu käynnistyi hallitsevan mestarin Porvoon Akilleksen johdolla, joka voitti Suomen mestaruuden viime kaudella 35 vuoden pitkän odotuksen jälkeen. Loppuottelussa kaatui Lappeenrannan Veiterä lukemin 6-1. Tästäkin viime kauden ottelusta on mainittava koronaviruksen tuomista rajoituksista sen verran, että sekin jouduttiin pelaamaan jo tyhjille katsomoille viruksen vuoksi. Akilleksen kannalta asia riipaisi todella syvältä, koska ennakkoon suurta jääpallojuhlaa suunnitellut seura joutui luopumaan yli 5000 hengen finaaliyleisön sisään päästämisestä rajoitusten vuoksi.

Tällä kaudella Akilles puolustaa mestaruutta ja lähtee uuteen kauteen myös mestarisuosikkina. Sen uusiminen ei ole helppoa, mutta Akilleksessa luotetaan menestykseen hyvän puolustuspelaamisen kautta rakentuvan pelisysteemin turvin. Akilleksen joukkueesta ei lähtenyt yhtään pelaajaa muualle, joten viime kauden mestaruuden tuonut joukkue osaa varmasti myös uusia tempun. Alkukauden kolmesta ottelusta Akilles on voittanut kaksi ja hävinnyt Lappeenrannan Veiterälle lukemin 4-5.

Alkukauden ehdoton onnistuja ja sarjataulukon ykkössijaa hallussa pitävä joukkue löytyy tällä hetkellä Jyväskylästä. JPS on voittanut kaikki neljä pelaamaansa ottelua ja maalierokin on mukava 25-8. JPS:n joukkue uusitui täksi kaudeksi paljon, mutta uusiutuminen oli seuralle hyväksi, koska seuraan palasi muutama todella tärkeä palanen. Tärkeimpänä palasena voi kuitenkin pitää Riku Hämäläisen jatkamista JPS:ssä. Hämäläinen tunnetaan kovana harjoittelijana ja hänestä povataan bandyliigan kirkkainta tähteä lähivuosina.

Sarjan kärkinelikko on todella tasainen ja sen muodostavat JPS:n jälkeen Kampparit, Veiterä ja Narukerä kaikki tasapisteissä, tosin sarja on vasta alussa ja otteluita joukkueilla on vasta neljästä kuuteen kappaletta. Kärkinelikosta on kuitenkin hyvä poimia Lappeenrannan Veiterä. Joukkue on uudistunut valmentajaa myöten, mutta joukkueen uudet pelaajat ovat kärkikaartia. Eetu Peuhkuri ja Tuomas Liukkonen palasivat Ruotsista bandyliigaan ja toivat Veiterälle osaamista mukanaan. Veiterä oli viimekaudella loppuottelussa  ja haluaa nyt kirkastaa hopean mestaruudeksi. Uusi valmentaja Tero Nieminen tuli joukkueen peräsimeen ja haluaa nähdä jäällä joukkueen, joka pystyy pitämään palloa hallussaan, mutta olemaan myös kärsivällinen.

Kärkijoukkeista myös Porin Narukerä hamuaa tänä vuonna mitaleille. Viimeksi se on tapahtunut vuonna 2013, mutta tänä vuonna odotukset ovat korkealla. Joukkueessa odotetaan Eero Paavolan ja Joona Rajalan nousevan esiin ja heidän välttävänsä loukkaantumiset, jotka ovat haitanneet heidän pelaajauriaan viime vuosina. Joukkueessa jatkaa myös 47-vuotias Rinat Shamsutov, joka pelaa ja myös valmentaa. Lisäksi hän suunnittelee harjoituksia ja analysoi otteluita videoilta ja vetää lukiossa opiskelevien narukeräläisten aamuharjoituksia. Todellinen jääpallon monitoimies alallaan.

Pienenä yllätyksenä voi pitää kauden hyvin aloittanutta Mikkelin Kamppareita. Suomen Cupissa se voitti kärkijoukkueista Narukerän ja teki sen tempun myös uudestaan bandyliigan alkukierroksen ottelussa. Voitot myös Botniasta ja HIFK:sta nostivat Kamppareiden itseluottamusta onnistua sarjassa. Kamppareiden kovimmat värväykset olivat Hauskan veljekset Janne ja Tomi.

Tasaisen kärjen takana niin sanotussa alemman jatkosarjan viivan alla tulevat sitten muut, kuten niinkin maineikkaaat suurseurat kuin WP-35 ja OLS ja kummatkin helsinkiläisseurat Botnia ja HIFK. Näistä joukkueista vain OLS ja Botnia ovat saalistaneet muutaman sarjapisteen kauden avauskierroksilla. Kaikista huonoin tilanne on entisellä suurseuralla WP-35:llä, joka on aikoinaan voittanut 16 suomenmestaruutta, tosin viimeisin mestaruus on vuodelta 1996. Varkautelaiset ovat hävinneet kauden neljä ensimmäistä peliään maalierolla 8-25 ja miehittävät sarjataulukon viimeisen tilan HIFK:n kanssa.

WP-35:n tavoite kaudelle on puolestaan rakentaa joukkuetta tulevaisuutta varten ja sillä ei sarjataulukon kannalta ole tavoitteita. Varkautelaisilta lähti kymmenen pelaajaa viime kauden jälkeen ja heille iski hätä saada pelaajia joukkueeseensa. Onneksi Mikkelin Kampparit avusti WP-35:sta lainaamalla heille kolme pelaajaa. Tämä ei varmasti ole kovin ideaali tilanne lähteä uuteen kauteen. Tulevaisuudessa Varkautelaisilta voi odottaa menestystä, mutta tämä kausi menee opetellessa.

Toinen 16 mestaruuden suurseura OLS lähti kauteen nuorella joukkueella ja hyvin harjoittelleena, koska Oulussa on hyvä jäätilanne ja se on monesti etuna joukkueelle. Alkukauden neljästä ottelusta oululaiset ovat voittaneet kaksi. Kamppareita ja WP-35:sta vastaan käydyt ottelut päättyivät oululaisten kannalta voitokkaasti. Oululaisia ei kuitenkaan tänä vuonna povata liigan kärkikahinoihin. Oman pelin kehittäminen on oululaisten ykkösprioriteetti tällä kaudella sarjan sijoitusten sijaan. Tilanne on siis kauteen lähdettäessä hyvin samankaltainen, kuin WP-35:lla.

Botnia pelasi ottelun OLS:aa vastaan, mutta tämän lähemmäksi ei yleisöä päästetty. Kuva: Ilkka Tittonen

Helsinkiläisjoukkueet HIFK ja Botnia löytyvät sarjan tyvipäästä sijoilta seitsemän ja yhdeksän. Botnian kausi alkoi nuorelta ja pelaajamateriaariltaan kapealta joukkueelta kolmella murskatappiolla JPS:ää, Kamppareita ja Narukerää vastaan. Kauden neljännessä ottelussa yritys kuitenkin palkittiin 5-2 kotivoitolla OLS:aa vastaan Oulunkylässä pelatussa ottelussa. Botnia lähti kauteen uuden valmentajan Tomi Gröhnin johdolla, jolle sorvattiin sopimus mallia 1+1+1. Työ on alussa, mutta Botnia janoaa taas sarjassa kuuden parhaan joukkoon, mutta tavoite on kova ainakin vielä tälle kaudelle.

HIFK lähti kauteen varsin erilaisissa tunnelmissa kuin aiemmin Kuva: Miro Hilden

Toinen helsinkiläisjoukkue HIFK aloitti kauden myös tappioilla Kamppareita ja Veiterää vastaan käydyissä otteluissa. Helsinkiläiset lähtivät kauteen vaikeista lähtökohdista. Koronan vaikutukset ovat olleet HIFK:ssa kovat, epidemia on vaikuttanut pelaajien ja valmennusjohdon otteisiin. Sponsoreita on pudonnut pois ja joukkuueen valmistautuminen on ollut ongelmallista myös huonon jäätilanteen vuoksi pääkaupunkiseudulla. HIFK:n joukkue on sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Helsinkiläisjoukkue hankki maalintekovoimaa Santeri Laitisen tulon myötä. Kauteen valmistautuminen on varmasti kirpaissut pelaajien mieltä, koska joukkue pääsi jäälle paljon myöhemmin, kuin muut joukkueet. Kuuden sakki on HIFK:n tavoite, se on kova ja kivinen tie jos joukkue siihen pystyy. Alku on kuitenkin hankala, koska HIFK vetäytyi jääpallon Bandyliigasta 20 joulukuuta asti pääkaupungin koronavirustilanteen takia. Joukkue haluaa noudattaa pääkaupunkiseutua koskevia viranomaismääräyksiä.

Bandyliigan alku on siis ollut tapahtumia täynnä, mutta onneksi pelejä on myös pystytty pelaamaan. Koronavirusepidemia vaikuttaa varmasti myös jatkossa ja otteluita joudutaan pelaamaan tyhjille katsomoille. Klassikoksi muodostunut Tapaninpäivän derby HIFK-Botnia pelataan näillä näkymin myös tyhjille katsomoille, mutta toivottavasti keväällä tilanne helpottaisi, jotta kauden finaalipeleihin pääsisi katsojia taas paikan päälle kannustamaan suosikkiaan. Kukaan ei varmasti halua,että viime kevään tapahtumat toistuisivat ,kun Akilleksen valmistautuessa suureen kansanjuhlaansa pilasi koronavirus sen järjestämisen.

Ilkka Tittonen