Kun Huuhkajien varakapteeni Paulus Arajuuri siirtyi elokuun lopussa kyproslaisen Pafos FC:n riveihin, moni suomalainen hämmästeli kokeneen topparin tekemää ratkaisua. Kyproksen liigaan jo heinäkuun alussa siirtynyt suomalaismaalivahti Samu Volotinen on kuitenkin kertonut, mikä Välimeren helteisessä saarivaltiossa oikein houkuttelee puoleensa.
Arajuurta oltiin huhuiltu kesän aikana esimerkiksi Italiaan ja Englantiin. 31-vuotias toppari valitsi uuden seuransa kuitenkin toisin. Tanskalaisen Bröndbyn jättäneen Arajuuren lisäksi Huuhkajien entinen hyökkääjä Berat Sadik ja Volotinen pelaavat kumpikin Kyproksella. Sadik on Anorthosisin uusi hyökkäysvahvistus, joka edusti aiemmin toista kyproslaista seuraa, Doxa Katokopiasia. Hänen menestyksensä Kyproksella on ollut loistokasta.
Sadik teki ensimmäisen kautensa aikana 18 maalia 30 otteluun Doxan riveissä, tehden seuraavalla kaudella 12 maalia 12 otteluun. 32-vuotias kärkimies jätti Kyproksen hetkellisesti siirtyäkseen Espanjan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Vähäinen vastuu toi hänet kuitenkin nopeasti takaisin, kun Anorthosis palkkasi 10 maajoukkueottelua pelanneen maalikoneen hyökkäyksensä tueksi elokuun alussa.
Volotinen on puolestaan entinen veikkausliigamaalivahti, joka valmistautuu nyt ensimmäiseen kauteensa Apollon Limassolin paidassa. 21-vuotias vantaalainen edusti viime kaudella Bosnia-Hertsegovinan pääsarjassa pelaavaa Celik Zenicaa, minne hän siirtyi Vaasan Palloseurasta. Peliaikaa Volotiselle ei kuitenkaan kilpailullisissa otteluissa tihkunut, minkä takia hän halusi vaihtaa taas maisemaa.
– Nyt alkuun on ollut hyvä meininki, treeneissä on paljon hyvää tekemistä ja kehitystä on tullut jo ensimmäisten kuukausien aikana paljon. Muutamassa treenimatsissa tuli hyvin minuutteja koviakin joukkueita vastaan, Volotinen kertoi Apollon-taipaleensa alusta.
Apollonin ykkösmaalivahtina torjuu 28-vuotias saksalainen Joel Mall, mutta kakkosvahdin paikasta Volotinen käy tiukkaa kilpailua kyproslaisten Michalis Papastylianoun ja Michalis Papacharalampousin kanssa.
– Keväällä halusin itse löytää uuden seuran, ja yksi mun pelejä pitkään seurannut agentti – joka on ihan hyvä tasoinen agentti Euroopassa – esitteli mut Apollonille, ja Apollon itsensä mulle. Tykkäsin tästä vaihtoehdosta koska se toi mut kansainvälisesti kovaan ympäristöön, Volotinen perusteli siirtoaan.
– Täällä joukkueet pelaavat Eurooppa-liigassa, ja täällä on pelaajia jotka ovat pelanneet La Ligassa, Englannin Mestaruussarjassa ja Ranskan pääsarjassa. Tämä on siis tosi laadukas ympäristö. Tietysti myös seuran antama mahdollisuus kasvaa ja nousta tämän seuran pelaavaksi maalivahdiksi on aina iso bonus jokaiselle nuorelle veskarille. Kaikin puolin tarjous vaikutti hyvältä, ja tähän mennessä olen ollut tosi tyytyväinen.
Veikkausliigan ja Kyproksen liigan karkeat erot
Volotisen ensimmäinen täysi kausi Vepsun ykkösmiehistössä oli niin vakuuttava, ettei nuori maalivahtilupaus halunnut jäädä Suomeen. 20 pelaamassaan sarjaottelussa Volotinen torjui kuusi nollapeliä, keräten joukkueellensa keskiarvoltaan 1,2 pistettä per ottelu.
Toisin kuin useat muut Veikkausliigasta ulkomaille lähteneet suomalaiset, Volotinen ei valinnut seuraavaksi etapikseen Pohjoismaita tai Länsi-Eurooppaa. Kehitys jatkuu nyt epäonnistuneen Bosnia-Hertsegovina-jakson jälkeen Kyproksella. Kaikki on tähän asti sujunut suunnitelmien mukaisesti, ja tasoeron Veikkausliigaan huomaa helposti. Sadik vertasi sarjatasoja aiemmin Iltalehden haastattelussa uskoen, että jos HJK pelaisi yhden kauden Kyproksen liigassa, se sijoittuisi parhaimmillaan keskikastiin.
– Kyproksen liiga on paljon kansainvälisempi ja pelaajia tulee ympäri maailmaa. Täällä on myös Veikkausliigaa reilusti kovempi taitotaso. Kärkijoukkueet ovat tosi kovia; APOEL ja pari muuta, ja Veikkausliiga on puolestaan kokonaisuudessaan paljon tasaisempi, Volotinen punnitsi.
– Europeleissä ollaan varsinkin [veikkausliigaseuroja edellä]. Täällä tehdään asiat tosi ammattimaisesti ja tämä on tosi kansainvälinen sarja, ja tänne on tosi paljon kiinnostusta tulla Espanjasta ja Etelä-Amerikasta, sun muualta.
Kyproksen liigan kärkiseura APOEL on selviytynyt Mestarien liigan lopputurnaukseen neljä kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eurooppa-liigan lohkovaiheessa ollaan nähty puolestaan neljä eri kyproslaisseuraa saman ajanjakson aikana. Apollon läpäisi karsinnat viimeksi kaudella 2017/18, mutta jäi tällä kaudella viimeiselle playoff-kierrokselle hävittyään hollantilaisjätti PSV Eindhovenille yhteismaalein 0-7.
Suomalaisjoukkueista ainoastaan HJK ollaan nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana Euroopassa. Helsinkiläisseuran ensiesiintyminen Eurooppa-liigassa päättyi kuitenkin jo lohkovaiheeseen, kun se jäi belgialaisen Club Bruggen ja italialaisen Torinon alapuolelle kauden 2014/15 lopputurnauksessa.
Arajuurella ja Sadikilla jo reilummin ikää – mitä Kyproksella on tarjota nuorelle Volotiselle?
21-vuotias Volotinen uskoo, että kolmekymppisten paremmalla puolella olevat Arajuuri ja Sadik ovat hänen tavoin siirtyneet Kyprokselle seurakohtaisten seikkojen takia. Hän kuitenkin ymmärtää kokeneemman suomalaiskaksikon eriävät tavoitteet.
– Jokainen pelaaja tekee varmasi nämä ratkaisut seurakohtaisesti. Itseäkin viehätti Apollon nimenomaan seurana. Mutta mitä mä nuorena pelaajana täältä haen on laadukasta harjoittelua ja paljon kehitystä, mitä on todellakin mahdollista tehdä täällä. Ja jos sen lisäksi pystyy nousta ykkösmaalivahdiksi, niin se olisi sitten taas tosi kova juttu. Ja vaikka nuorena maalivahtina voikin jäädä ilman isoa vastuuta peleissä, sitä kehitystä kuitenkin saa paljon, koska tämä on hyvin arvostettu seura koko Euroopassa. Lähtökohtaisesti olen tullut tänne oppimaan ja kasvamaan, koska oppimistaso on täällä tosi hyvä, Volotinen kertoo luottavaisena.
– Luulen että nämä kokeneemmat kaverit, Arajuuri ja Sadik, he ovat tulleet tänne hakemaan nopeampia tuloksia. Sadik teki muistaakseni kanssa tosi hyvin maaleja [viime kaudella].
Apollon avaa kautensa ensi lauantaina juurikin Arajuuren Pafosia vastaan. Volotinen odottaa innolla maanmiestensä kohtaamista alkavalla kaudella.
– Onhan se aina makeaa nähdä suomalaisia täällä kaukana Suomesta, ja totta kai entistä makeampaa seurata suomalaisten kaksintaistelua sieltä. Oli se sitten hyökkääjä vastaan maalivahti tai kulmapotkuun noussut toppari vastassa.
